Kulmuni toivoo sosiaaliturvan uudistuvan perustulon suuntaan – keskusta esittelee oman perustulomallinsa piakkoin

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni toivoo, että sosiaaliturvaa kehitetään perustulon suuntaan. Kulmuni puhui perustuloa käsittelevässä tilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa torstai-iltana.

Keskusta on kannattanut perustuloa ja perustulokokeilun toteuttaminen nousikin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan. Kokeilu toteutettiin 2017–2018.

– Olisimme toivoneet perustulokokeilulle jatkoa jo tämän vaalikauden aikana. Toivottavasti nyt kun tulorekisteri on lähtenyt käyntiin, sen avulla voitaisiin kokeilla käänteistä tuloveroa. Sitä, miten se soveltuisi perustuloon.

Tulevalla vaalikaudella sosiaaliturvan uudistaminen nousee todennäköisesti seuraavan hallituksen työlistalle ja siihen linkittyy myös perustulo. Sosiaaliturvan remontointi on Kulmunin mukaan vielä työläämpää ja vaikeampaa kuin nyt työn alla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen.

– Silloin saman pöydän ääreen tulee työmarkkinajärjestöjä ja eläkekassoja. Mukaan tulee useampia osapuolia kuin sote-uudistuksessa on, Kulmuni sanoo.

Kulmuni luottaa, että parhaiten sosiaaliturvaa saadaan kehitettyä perustulon suuntaan pikkuhiljaa, erilaisten kokeilujen kautta, jolloin myös epäilijät vakuuttuvat mallin eduista.

Keskustassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, millainen olisi puolueen oma perustulomalli. Kulmuni kertoi torstaina, että malli tullaan esittelemään julkisuuteen piakkoin.

Kelan toteuttaman perustulokokeilun tuloksia esitellään Helsingissä parin viikon kuluttua, kertoo kokeilua vetänyt, työelämäprofessorina Turun yliopistossa nykyään työskentelevä Olli Kangas. Kangas ei halunnut torstaina valottaa vielä tuloksia.

Kankaan mukaan kritiikistä ja puutteistakin huolimatta tehty kokeilu on ainutlaatuinen. Professori toivookin, että se saa jatkoa. Hän on samoilla linjoilla kuin Kulmuni: , perustuloa ei voi toteuttaa yhtenä suurena ratkaisuna.

Professori näkee eri puolueiden seuraavalle vaalikaudelle laatimissa sosiaalipoliittisissa ohjelmissa aineksia, jotka voivat olla askelia perustulon suuntaan. Askelten pituus riippuu sitten halliskokoonpanosta.

Kankaan mukaan perustulokokeilu on tuonut muutakin kuin pelkkää tutkimustietoa.

– Perustulokokeilu on brändännyt Suomea maailmalla huomattavasti enemmän kuin se, jos lähetämme valtuuskunnan Shanghain messuille jakamaan nelivärisiä kiiltopaperille painettuja mainoksia.

– Kun olen käynyt puhumassa maailmalla, kaikki ovat sanoneet: Yes, Suomi on innovatiivinen maa – te uskallatte kokeilla hullujakin asioita, Kangas jatkaa.

Kansainvälisestä kiinnostusta ovat saaneet osakseen myös perustulokokeiluun osallistuneet. Torstaina paikalla heitä oli neljä. Kirjailija-freelance toimittaja Tuomas Muraja kertoo, että häntä on haastatellut liki 80 mediaa brittien BBC:stä ranskalaiseen Le Figaroon.

Perustulokokeilu on tuonut Juha Järvisen luo Jurvaan 150 toimittajaryhmää.

Kokeilussa kaikki osallistujat saivat 560 euron perustulon kuukaudessa kahden vuoden ajan. Muraja kertoi, ettei tämä muuttanut rahallisesti hänen elämäänsä, mutta henkisesti anti oli merkittävä. Hän pystyi ottamaan vastaan pieniäkin keikkatöitä ilman pelkoa tukien menettämisestä.

– He, jotka kokeilusta kiistatta hyötyivät, toimivat luovilla aloilla freelancereinä, asiantuntijatöissä ja projektitehtävissä.

Muraja on vakuuttunut, että perustulo lopettaisi köyhien nöyryyttämisen.

Perustulokokeilun tavoitteena on ollut selvittää, kuinka sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan muuttunutta työelämää. Keinoja haetaan myös nykyjärjestelmän byrokratian karsimiseen ja etuusviidakon yksinkertaistamiseen.