"Kuin ruisleivästä leivottu sauna" – Tuntematon sotilas kirvoittaa suomalaisten kielenkannat jopa työpaikalla

Kirjallisuus

Kirjailija Väinö Linnan Tuntematon sotilas on suomalaisille erityisen tärkeä teos, joka vie monien ajatukset ennen kaikkea edeltävien sukupolvien tekemään työhön itsenäisen Suomen hyväksi.

Se tulee selväksi Suomenmaan saamasta lukijapalautteesta, jota kerättiin viikko sitten julkaistun Tuntemattoman sotilaan ilmestymisestä kertovan artikkelin yhteydessä.

Linnan Tuntemattoman sotilaan julkaisemisesta tuli tiistaina kuluneeksi tasan 70 vuotta. Kirjasta on tehty vuosikymmenten aikana kaikkiaan kolme elokuvaa.

Tuntemattomasta sotilaasta puhuttaessa sekä kirja että kaikki elokuvaversiot käsitetään usein yhdeksi kokonaisuudeksi.

Mauri Timonen kertoo katsoneensa Tuntemattoman filmatisoinneista sekä ensimmäisen että kolmannen version monta kertaa.

Ensimmäisen on ohjannut Edvin Laine vuonna 1955 ja kolmannen Aku Louhimies vuonna 2017. Rauni Mollbergin ohjaama toinen versio julkaistiin vuonna 1985.

Timosen mukaan etenkin uusin versio Tuntemattomasta sotilaasta on todella koskettava.

– Jokaisella katsontakerralla löydän jotain uutta: pieniä yksityiskohtia, jotka syventävät katselukokemusta.

Timosen mielestä viimeisin versio tuntuu tavoittaneen aidon sota-ajan tunnelman. Ainakin sen perusteella, mitä hän on sodista lukenut.

– Uskon että Tuntematon on ollut todella tärkeä teos monelle sotilaalle, mutta myös lotille. On ollut helpompi kertoa omista kokemuksista taistelutovereille. Ja me pojanpojat saamme lukea ja katsoa elokuvana, mihin hirveyksiin me ihmiset pystymme, kun on pakko, Timonen kuvaa sähköpostissaan.

Timonen kertoo, että hänen ukkinsa haavoittui talvisodassa. Sairaalassa hän tutustui hoitajaan, kenestä tuli lopulta hänen vaimonsa eli Timosen mummi.

Timonen on nykyään 55-vuotias. Hän sanoo monesti harmitelleensa, ettei tullut kysyneeksi ukiltaan, lukiko tämä koskaan Tuntematonta sotilasta.

– Hän jos kuka, olisi ollut hyvä kertomaan, mitä Tuntematon sotilas oli todellisuuspohjaltaan.

Timonen sanoo arvostavansa sekä ukkinsa että mumminsa sukupolven tekemää työtä erittäin korkealle.

– He uhrasivat terveytensä, mielenterveytensä, kaiken. Jos sodasta selvisi hengissä, miten sen jälkeen onkin voinut unohtaa ja elää normaalia elämää? Ukkini ja mummoni tekivät varmasti parhaansa ja ylikin, Timonen miettii.

Toinen lukija kertoo sodan käyneestä isästään, joka hankki Tuntemattoman sotilaan heti, kun se joulukuussa 1954 tuli kirjakauppoihin. Lukijan isä oli taistellut rintamalla sekä talvi- että jatkosodassa.

Lukija ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään. Hän kuvailee, kuinka isä luki kirjan lähes yhtä kyytiä ja laittoi sen lopulta kirjahyllyyn.

– Kun olin 12-vuotias, hän sanoi, että minäkin voisin sen jossain vaiheessa lukea, ”niin ymmärrät mitä sota on”.

Lukija kuvailee, kuinka hänen isänsä rakensi sodan jälkeen perheelle oman talon, navetan, saunan ja ulkorakennuksia. Isä myös raivasi peltomaata karjalle.

Tuntematonta sotilasta isä piti lukijan mukaan hyvin todenmukaisena kuvauksena sodan olosuhteista tavallisen sotilaan perspektiivistä.

– Itse koin armeija-aikana, että meillä oli joukossa saman tyyppiset miehet kuin Tuntemattomassa. Vaikka sodasta oli kulunut yli 30 vuotta niin suomalaisten miesten keskuudessa olivat samat persoonat ja asenteet kuin Tuntemattoman miesjoukossa. Tätä olen monesti ihmetellyt, lukija pohtii.

Hämeenlinnalaiselle Valtteri Hiitulle Linnan sotatarina on tullut tutuksi lapsuudessa itenäisyyspäivien televisiolähetyksistä.

Yle on näyttänyt Edvin Laineen mustavalkoisen elokuvaversion televisiossa jokaisena itsenäisyyspäivänä vuodesta 2000 alkaen.

Hiittu sanoo omaksuneensa veteraanisukupolven kokemukset ihan uudella tavalla, kun hän luki Linnan varsinaisen teoksen ensimmäisen kerran.

– Teos on hahmoineen ja lauseineen iskostunut niin vahvasti suomalaiseen kulttuuriin, että se on kuin ruisleivästä leivottu sauna, jonka Petsamon nikkelisessä kiukaassa palaa karjalan mänty, hän intoutuu sanailemaan.

Hiitun mukaan Tuntematon sotilas on vaikuttanut paljon myös puhuttuun kieleen. Hän kertoo, että hänen työpaikallaan heitellään toistuvasti kommentteja, joissa kuuluvat Linnan Tuntemattomasta sotilaasta tutut repliikit.