Kuin preparaattia ryystäisi – korealainen käärmeviina kiehtoo monia, mutta eksoottisessa juomassa on riskinsä
Lasinen pullo, jonka sisällä kirkkaassa nesteessä lepää kokonainen, kerälle kiertynyt kobra tai kyy.
Kyseessä ei ole välttämättä biologian laitoksen preparaatti, vaan todella vanha itäaasialainen perinteinen alkoholijuoma. Ensimmäiset maininnat käärmeviinasta löytyvät Kiinasta Länsi-Zhou-dynastian ajalta, yli tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Koreassa nimellä baemsul – tai yleisemmin saesul – tunnettu käärmeviina on juoma, joka herättää länsimaalaisissa usein puistatusta, mutta myös mielenkiintoa. Sen juuret ulottuvat syvälle itäisen lääketieteen historiaan ja uskomuksiin.
Käärmeviinan valmistuksessa kokonainen, usein myrkyllinen käärme säilötään vahvaan riisiviinaan, kuten korealaiseen sojuun tai muuhun korkeaprosenttiseen tisleeseen.
Matelijan annetaan uuttua pullossa kuukausia, jopa vuosia. Usein mukaan lisätään yrttejä, marjoja, skorpioneja tai pienempiä käärmeitä, joiden uskotaan tehostavan juoman vaikutusta. Samalla ne tekevät pullosta visuaalisesti näyttävämmän.
Käärmeviinan juomakelpoisuus perustuu siihen että käärmeen myrkyn proteiinit menettävät rakenteensa ja vaarallisuutensa joutuessaan kosketuksiin vahvan etanolin kanssa. Valmis juoma on siis yleensä turvallista nautittavaksi, kunhan alkoholipitoisuus on riittävän korkea.
Juomaa ei nautita maun vuoksi, vaikka harrastajat kuvailevatkin sitä maanläheiseksi, puumaiseksi ja jopa kalamaiseksi. Perinteisessä kiinalaisessa ja korealaisessa lääketieteessä käärmeen on uskottu kantavan mukanaan ”elämänvoimaa” eli Qi-energiaa.
Erityisesti miesten keskuudessa juoma on haluttua sen väitettyjen mieskunto kohentavien vaikutusten vuoksi. Lisäksi käärmeviinaa on käytetty kansanlääkinnässä lievittämään reumatismia, nivelkipuja ja jopa hiustenlähtöä.
Käärmeen myrkyissä tiedetään olevan lääkinnällistä potentiaalia, ja esimerkiksi verenpainelääkkeiden ja hyytymishäiriöiden hoidossa käytetään synteettisiä yhdisteitä, jotka matkivat myrkkyjen toimintaa.
Käärmeviinan suorista terveyshyödyistä on kuitenkin vähän näyttöä, ja moni nauttiikin sitä nykyään ensisijaisesti perinteen tai erikoisuuden tavoittelun vuoksi.
Vaikka käärmeviina on kiehtova osa kulttuurihistoriaa, siihen liittyy synkkä puolensa. Valmistusmenetelmät, joissa elävä käärme hukutetaan alkoholiin, ovat eläinoikeusnäkökulmasta julmia.
Lisäksi villieläinkauppa uhkaa monia käärmelajeja. Esimerkiksi kobrat, jotka ovat suosittuja raaka-aineita, ovat usein uhanalaisia.
Matkailijan on syytä olla varovainen tuliaispullojen kanssa, sillä CITES-sopimus kieltää monien uhanalaisten eläintuotteiden maahantuonnin. Yritys tuoda käärmeviinapullo matkamuistona voi johtaa koviin sakkoihin ja pullon menetyjkseen tulliin.
Huonosti valmistetut, epävirallisilta toreilta ostetut juomat voivat olla myös turvallisuusriski: maailmalta on raportoitu tapauksia, joissa huonosti suljetussa pullossa horrostilaan vaipunut käärme on herännyt ja purrut juoman nauttijaa.