Köyhien ajaminen pakkomuuttoihin tyrmistytti oppositiota – "Yksi julmimmista leikkauksista"

Eduskunta

Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus sai oppositiolta kovaa ryöpytystä toimeentulotuen kiristyksistä eduskunnan tiistain istunnossa.

Palautekeskusteluun ehtineellä esityksellä toimeentulotuen hakija voitaisiin ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden ajassa. Määräaikaa voitaisiin pidentää perustellusta syystä.

Oppositiossa nähtiin, että hallitus käytännössä pakottaa köyhiä ihmisiä pakkomuuttoihin ja lisää todennäköisesti asunnottomuutta rutistaessaan heidät vuokranormin mukaisiin asumismenoihin.

– Jos ja kun vuokra ylittää tämän normin mutta ihminen ei löydä halvempaa asuntoa eikä pysty muuttamaan, joutuu hän nipistämään loput toimeentulotuen perusosasta eli käytännössä ruokamenoistaan, vasemmistoliiton Li Andersson muistutti.

Anderssonin mukaan jo tällä hetkellä Kela yleensä kehottaa toimeentulotuen hakijaa muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokramenot ylittävät määritellyn normin. Mikäli halvempaa asuntoa ei löydy, ei Kela välttämättä nytkään hyväksy normin ylittäviä menoja.

– Asiassa on kuitenkin tällä hetkellä mahdollisuus soveltaa kokonaisharkintaa. Jatkossa asia säädettäisiin lain ja asetuksen tasolla, mikä vähentää Kelan harkintavaltaa esimerkiksi yllä kuvatuissa tilanteissa.

Anderssonin mukaan jatkossa hakijalle annettaisiin kolme kuukautta aikaa löytää halvempi asunto, ja jos asuntoa ei löydy, niin toimeentulotukea myönnetään vain vuokranormin, ei todellisten vuokrakustannusten mukaan.

– Tiedämme, että monissa kaupungeissa ihan tavallisten asuntojen vuokrataso ylittää tämän normin huomattavasti, ja ainoat poikkeukset nyt esitettyyn sääntöön ovat laissa määritellyt erityistarpeet, jotka käytännössä koskevat vain perheitä.

Anderssonin mukaan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esille, miten tämä voi lisätä vuokrarästejä ja häätöjä sekä asunnottomuutta. Anderssonin mukaan kyseessä on sekä yksi julmimmista että heikoimmin valmistelluista sosiaaliturvaleikkauksista.

– Kuinka moneen ihmiseen tämä tulee vaikuttamaan? Miten paljon vuokranormiin sopivia vuokra-asuntoja on ylipäätänsä olemassa? Mitä siitä seuraa, jos ihmiset eivät yksinkertaisesti löydä halvempaa asuntoa?

Anderssonin mukaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on jo nyt suuri pula kohtuuhintaisista asunnoista ja tutkimusten mukaan toimeentulotuen saajat asuvat jo pääosin kohtuullisten asumiskustannusten alueilla.

– Asumisen ongelmat ovat siis tiedossa, mutta silti hallitus runnoo silmät kiinni näitä leikkauksia läpi täällä eduskunnassa.

Andersson huomautti emeritusprofessori Kaarlo Tuorin nostaneen esityksen ”kymmenen tai viiden surkeimman joukkoon” vuodesta 1972 lähtien eli koko perustuslakivaliokuntauransa aikana.

– Saavutus sekin.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kiisti opposition tulkinnat ihmisarvon riistämisestä tai kyseenalaistamisesta.

– Kun olin pieni, asuimme, nelihenkinen perhe, vuokrayksiössä Helsingissä. Mikä oli meidän ihmisarvomme? Se oli ihan riittävä, täydellinen ihmisarvo. Ei kai se ole mitään ihmisarvon riistämistä, jos ihmiset, joiden koko toimeentulo perustuu veronmaksajien tukeen, joutuvat elämään huonommissa oloissa kuin ne ihmiset, joiden toimeentulo perustuu omaan palkkatyöhön?

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) huomautti, että ihmisille pitäisi pystyä kertomaan, mihin näiden tulisi muuttaa – koko Suomen tasolla vai omassa kotikunnassaan.

– Ja tästä ei saatu pykälään tarkennusta. Mutta erityisesti perustuslakivaliokunta huomioi, että perusteluissa olisi pitänyt tämä huomioida.

Kiurun mukaan lopputulemana oli lopulta muotoilu ”pääosin kotikunnassa”, joka ei vastaa mitään nykyistä lainsäädännön aluerajausta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) selvitti, ettei perustuslaki edellytä minkähintaiset asunnot tai asumismenot toimeentulotuella tulisi kattaa.

Laihon mukaan esityksessä on huomioitu esimerkiksi lapsiperheet, iäkkäät ihmiset ja vammaisuudesta johtuvat erityistarpeet esimerkiksi asunnon suhteen.

– Ja on myös huomioitu se, että ei välttämättä tarvita sosiaalihuollon erillistä lausuntoa, vaan sitä harkintavaltaa on jätetty myöskin viranomaisille.

Laiho kertoi ”tilannetietona”, että Etuovi.comista katsottuna tällä hetkellä alueella Helsinki – Espoo – Vantaa on 10 000 vapaata vuokra-asuntoa.

– Että kyllä on mahdollisuus myöskin vaihtaa asuntoa edullisempaan, jolloin siitä myöskin tälle käyttäjälle, joka nyt joutuu käyttämään toimeentulotukea, jää myöskin itselle enemmän käyttöön, kun asuminen ei vie sieltä niin suurta osaa.

Kiuru kuittasi Laiholle, että kyseiset asunnot eivät ole asumisnormin mukaisia.

– Nämä ovat sellaisessa hintaluokassa, että moni ihminen voi vain haaveilla katsovansa Etuovi.com:ista itselleen asuntoa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo muistutti, että kokoomuksestakin löytyi ennen asunnottomien asiaa tärkeänä pitäneitä poliitikkoja, kuten ministeri Jan Vapaavuori.

– Mutta nyt meillä on ihan harvinaisen kylmä hallitus. Te olette selvästi vieraantuneet tavallisten suomalaisten – monien ihmisten – elämästä, kun kuuntelee näitä puheenvuoroja.

Keskustan Katri Kulmuni muistutti, että toimeentulotuen saajat ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia, ja hallituksen esitys koskee juuri heitä.

– Itse asiassa jo vuosikymmeniä vanhassa silloisen maalaisliiton vaalimainoksessa oli vaaliteksti, että ei pakkomuutoille ja leipää kotiseudulta, mutta tämä lakihan tulee mahdollistamaan pakkomuutot yhteiskunnan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osalta.

Kulmuni huomautti, että toimeentulotuki on viimesijainen perusturvamme.

– Siis jos ei sitä saa, niin silloin ei saa mitään, on lopulta pakko saada toimeentulotukea tässä maassa, joten jos nämä eivät ole vaikeassa tilanteessa, niin keitä te sitten pidätte ihmisinä, jotka ovat vaikeassa tilanteessa? 

Keskustan Mikko Savola piti lakiesityksen ongelmana nimenomaan sitä, että kunnollisia vaikutusarvioita ei ole tehty leikkaukset kohdistuvat eri puolilta vahvastikin samoihin ihmisiin.

– Minun mielestäni vähintä, mitä pitäisi nyt tehdä, on se, että tästä tehtäisiin vaikutusselvitykset siltä osalta, mitkä ne tulevat olemaan, ja että vuonna -25 sitten katsottaisiin, mitkä nämä vaikutukset tällä lakiesityksellä ovat olleet, Savola näki.