Kouluterveydenhuollon käynnit romahtivat, kun oppilaat siirtyivät etäopetukseen – "Lapset ja nuoret jätettiin aika yksin"
Kouluterveydenhuollon käynnit putosivat peruskoululaisten etäopetuksen aikana noin neljäs–viidesosaan siitä, mitä käyntimäärät tavallisesti vastaavaan aikaan ovat. Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta rekisteristä.
Käyntejä on ollut etäopetuksen aikana noin 10 000 viikossa, kun vuosi sitten keväällä käyntejä oli noin 40 000–50 000 viikossa, kertoo THL:n opiskeluhuollon asiantuntija, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Myös toisen asteen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa huomattiin käyntien vähentyneen.
Hietanen-Peltolan mukaan pudotus selittyy vain osittain sillä, että lapset eivät olleet lähiopetuksessa. Koronaepidemian alussa palveluita purettiin ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajia siirrettiin toisiin tehtäviin.
Myös kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuuden koettiin heikentyneen.
Sosiaali- ja terveysministeriön huhtikuisessa selvityksessä tuli ilmi, että osa kunnista oli vähentänyt korona-aikana erityisesti opiskeluhuollon palveluja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemässä kuntakyselyssä selvisi toukokuun alussa, että oppilashuolto toteutui tavallista huonommin joka kolmannessa kunnassa.
Opiskeluhuollon palveluiden eli terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden olisi pitänyt olla saatavilla myös etäopetuksen aikana. Lain mukaan opiskeluhuolto kuuluu lapsille silloin kun he käyvät koulua, Hietanen-Peltola kertoo.
Poikkeusaikana perheiden arki on muuttunut erilaiseksi, ja ilmapiiri kotona on voinut olla kuormittava ja ahdistava tavallisessakin perheessä, Hietanen-Peltola lisää.
Äärimmäinen esimerkki on perheväkivallan ja poliisin kotihälytysten kasvu. Kun lapset eivät ole olleet palveluiden piirissä, lastensuojeluilmoituksia ei ole tehty yhtä paljon kuin tavallisesti. Sen sijaan kiireellisiä sijoituksia on tehty aiempaa enemmän.
Poikkeusolot voivat ahdistaa nuoria ja lapsia. Ehkäisevien ja tukevien palveluiden tarve on kasvanut entisestään, Hietanen-Peltola arvioi.
– Hetken voi olla ilman palveluita, mutta jossain on jääty ilman niitä koko kevääksi. Ajattelen, että lapset ja nuoret jätettiin aika yksin.
Pahimmillaan seuraukset voivat olla vakavia. Hietanen-Peltola vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan, jolloin palveluista leikattiin. Tuolloin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve kasvoi rajusti.
Kouluterveydenhuollossa esiin nousevat myös muut asiat nuorten elämässä.
Kouluterveydenhoitajat ovat kertoneet käyttäneensä raskauden ehkäisyyn liittyviin asioihin selvästi vähemmän aikaa etäopetuksen aikana kuin tavallisesti. Lisäksi rokotuksia on annettu keväällä selvästi normaalia vähemmän.
– Kun palvelut toimivat huonosti, jää tällaiset perusasiatkin helposti hoitamatta, Hietanen-Peltola sanoo.
THL on ohjeistanut kuntia, että opiskeluhuollon palveluita pitäisi olla tarjolla loppukevään ajan vähintään entiseen malliin ja mielellään enemmän.
Reilun kahden viikon lähiopetuksen jälkeen siirrytään kesälomalle, jolloin ollaan samassa tilanteessa kuin etäopetuksen aikana. THL:n mukaan palveluita tulisi olla tarjolla myös kesällä. Osassa kuntia on esimerkiksi kesäterkkari-toimintaa.
– Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua koko ajan. Niitä tulisi olla saatavilla eikä tauottaa niitä kesällä.
OpetusministeriLi Andersson (vas.) on kertonut, että erityisopetuksen, opinto-ohjauksen sekä tuki- ja lisäopetuksen resursseja lisätään, koska tuen tarve kasvoi etäopetusjakson aikana.
Lisätuki opiskeluhuollon palveluille on jäänyt epäselväksi.