Kotitalousjätteen kierrätys on tehostunut useilla alueilla
Kotitalousjätteen kierrätysaste on parantunut useilla paikkakunnilla, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).
Kierrätysaste nousi lähes kaikilla seuratuilla kuntaseuduilla. Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun sekä Porvoon kuntaseuduilla kierrätysaste on noussut vuodesta 2016 vuoteen 2021 EU-tavoitteiden edellyttämää tahtia eli noin viisi prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana.
– Positiivisen kehityksen taustalla vaikuttaa olevan monia syitä, kuten biohajoavien jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja sekajätteen määrän väheneminen. Lisäksi osalla kuntaseuduista jätetiedon seurannan tarkentuminen on vaikuttanut tuloksiin, sanoo tutkija Tiina Karppinen keskuksen tiedotteessa.
Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seurantatiedot laskettiin kymmenellä kuntaseudulla. Näitä olivat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku. Lisäksi mukana on Helsingin seudun ympäristöpalvelut oman laskentamallinsa tiedoilla.
Noin puolet yhdyskuntajätteestä tuotetaan kotitalouksissa. Sen kierrätysaste oli Suomessa viime vuoden tietojen mukaan 37 prosenttia, Syke kertoo. Suomen ja EU:n tavoitteena on nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Jätteen määrissä kehitys on kaksijakoista. Osassa kuntaseutuja asukasta kohti laskettu kotitalousjätteen määrä on seurantajaksolla kasvanut ja osassa vähentynyt.
Kotitalousjätteen määrä on laskenut Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Vantaan seuduilla. Sen sijaan kasvua on ollut Forssan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan ja Porvoon seuduilla.
Etenkin vuoden 2020 jätteen määrissä näkyvää nousua selittää koronapandemia ja lisääntynyt kotonaolo. Esimerkiksi pakkausjätteen määrissä näkyvät nousut selittyvät oletettavasti noutoruoan ja tavaroiden postituspalveluiden käytön lisääntymisellä, Syke arvioi.
– Kotitalousjätteen määrä kertoo paljon kulutustottumuksista ja kierrätysaste lajittelun tehokkuudesta. Kuntien jätelaitokset, kunnat ja yritykset seuraavat usein tarkastikin jätemääriään ja niiden hyödyntämistä. Olisi tärkeää saada nämä tiedot yhä paremmin yhteen, jotta voisimme muodostaa kokonaiskuvan tietyn alueen yhdyskuntajätteistä, sanoo tutkija Karppinen.
