Kotimainen traktoridiesel teki bensarosvosta talousihmeen – “Jeep-Valmet" oli yllättävän toimiva viritys
Halvan bensan Yhdysvalloissa suunnitellut ja valmistetut autot ja kalliin bensan Suomi ovat aina olleet enemmän tai vähemmän pulmallinen yhtälö.
Iso bensiiniä ahnaasti hörppivä V-8 –moottori tai kuutoskone isossa autossa tietää väistämättä kalliita kilometrejä ja kukkaron kevenemistä omistajalleen.
Öljykriisin jälkeisessä 1970-luvun Suomessa keksittiin kuitenkin yhdistää kotimainen dieselmoottoriosaaminen ja amerikkalainen autotekniikka.
Amerikkalaisvalmistaja Jeepin vuonna 1963 markkinoille tuoma Wagoneer -malli oli Suomessakin saavuttanut kohtuullista suosiota. Wagoneer oli tilava ja maastokelpoinen auto ja ensimmäinen uuden tyypin ”salonkimaasturi”. Amerikkalaiseen tapaan auto oli kuitenkin perso bensiinille.
Taloudellisemmalle versiolle oli kuitenkin kysyntää, sillä vastaavaa autoa ei ollut oikein muidenkaan valmistajien katalogissa. Valmetin Linnavuoren tehtaan uumenissa asennettiin Jeepin isoihin Wagoneer- ja Cherokee- maastureihin alkuperäisen bensakuutosen tilalle Valmet-traktorien 4,2-litrainen nelisylinterinen diesel, ja innovaatio osoittautui yllättävänkin onnistuneeksi.
Valmetin 411 BA –diesel tuotti 85 hevosvoimaa ja vääntömomenttia 27,5 kpm 1300 kierroksella per minuutti. Jeepin nokalle kone sopi suhteellisen vähäisin muutoksin.
Esimerkiksi vauhtipyörää piti kuitenkin keventää herkkyyden lisäämiseksi autokäytössä ja akkua piti kasvattaa dieselin tarpeisiin. Jousitusta vahvistettiin lisäämällä yksi lehti pakkaan sekä edessä että takana.
Dieselmoottori nosti auton painon 1920 kilosta 2180 kiloon ja teki autosta nokkapainoisemman. Kevyeksi tehostetulla ohjauksella se ei haitannut, ja muutoksen myötä suuntavakavuus vain parani.

Polttoainetaloudellisesti “Jeep-Valmet” oli jopa hämmästyttävän onnistunut konsepti. Helsingin Sanomien koeajossa vuonna 1977 keskikulutukseksi tuli vain 10,8 litraa dieseliä satasella. Alkuperäisellä moottorillaan Jeep hörppäsi bensiiniä peräti 17-20 litraa sadalla kilometrillä.
Auton suorituskyky todettiin HS:n testissä hyvin riittäväksi. Huippunopeutta irtosi 120 km/h, jonka jälkeen kierrosluvun rajoitin puuttui peliin katkaisemalla polttoaineen syötön. Kiihtyvyydeksi 0-100 km/h mitattiin 25 sekuntia.
Pienille käyntinopeuksille suunniteltu Valmet-diesel oli hyvin sitkeä, ja sopi siten maastoajoon mainiosti. Koneen käynti oli melkoisen karkeaa ja meluisaa rouskutusta, mutta äänieristykseen toppausta lisäämällä melutaso saatiin sisätiloissa siedettäväksi.
Jeepit tulivat Suomeen alkuperäisenä, ja moottorin vaihtotyöt suoritti silloinen maahantuoja Crys-Auto. Alkuperäiset Jeepin moottorit menivät joko romutukseen tai ne myytiin muuhun käyttöön.
Moottorin vaihto kaikkine muutostöineen nosti auton hintaa 13 900 markalla. Wagoneerin hinnaksi tuli dieselinä 65 000 markkaa eli nykyrahaksi muunnettuna vajaat 50 500 euroa.
”Jeep-Valmetien” hinnat piti kohtuullisina maastoautojen silloinen verovapaus. Ajatuksena oli ylläpitää maassa riittävä Puolustusvoimien käyttöön soveltuva autokanta sodan varalle.
Vuonna 1961 säädetyn verovapauden asteittainen alasajo alkoi 1980-luvulla, kun uuden sukupolven japanilaiset ominaisuuksiltaan jo hyvin henkilöautomaiset maasturit tulivat markkinoille, ja alkoivat käydä valtiovallan näkökulmasta kaupaksi liiankin hyvin.