Kotimainen kalankasvatus jäi hallituksella byrokratian rattaisiin, sanovat keskustan Kallio ja Kalmari
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on antanut vastauksensa keskustan kansanedustajien Vesa Kallion ja Anne Kalmarin tekemään kirjalliseen kysymykseen kalatalouden edistämisestä ja kotimaisen kalan käytön lisäämisestä.
Keskustan kansanedustajat peräsivät kysymyksessään Orpon hallitukselta konkreettisia tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi. Ministeri Mykkäsen vastauksessa nämä teot ja niiden toteuttamisaikataulu jäivät valitettavasti avoimiksi, Kallio ja Kalmari sanovat tiedotteessa.
Positiivista on keskustaedustajien mukaan silti se, että niin sanotun yhden luukun periaatteen luvataan yleisesti luvituksen osalta etenevän. Eri lakeihin perustuvia lupahakemuksia pitää siis voida käsitellä ja ratkaista yhdellä päätöksellä.
Sen sijaan varsinaiseen kysymykseen kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämisestä ministeri Mykkänen tarjoaa vastaukseksi vain tukun hankkeita ja työryhmiä, Kallio ja Kalmari harmittelevat.
– Voi vain kysyä uudemman kerran, mikä estää edistämästä hallitusohjelman hyviä kalatalouden kirjauksia? Vaalikautta on kulunut jo neljännes. Näin verkkaisella tahdilla kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi, sanoi Kallio.
Kalmari sanoo ministeri Mykkäsen vetoavan arviointien, selvitysten ja sidosryhmien kuulemisen tarpeeseen. Hän huomauttaa, että viime kaudella valmistui muun muassa vesiviljelystrategia, jossa nimenomaan käsitellään vesiviljelyn kestävän kasvun edellytyksiä. Lisäksi tarjolla on esimerkiksi Suomen Kalankasvattajaliiton laatima lista uudistuksista, joita alan toimijat pitävät kaikkein tärkeimpinä investointien ja kasvun kannalta, Kalmari ohjeistaa.
– Kotimaisessa kalankasvatuksessa on merkittävä kasvupotentiaali, joka uhkaa jäädä täysin hyödyntämättä, jos alan tarpeita ei haluta kuulla, eikä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia toteuttaa. Jos akkutehtaan rikkipäästöjä katsotaan Suomessa läpi sormien, miksi kalankasvatuksen huomattavasti pienemmät päästöt estävät luvitusta, hän kysyy.
Kallio ja Kalmari sanovat, että kotimainen kalankasvatus ja sen tavoiteltu kasvu eivät muodosta vesistöjen ja Itämeren hyvinvoinnille merkittävää riskitekijää.
– Alan kasvun esteenä puolestaan nähdään lähinnä lupien saanti ja hallinnon byrokratia, jonka keventämisestä hyötyisivät sekä yritykset, että hallinnon toimijat itse. Tällä hetkellä lupahakemuksesta tuotannon aloittamiseen menee 5–10 vuotta, mikä on kestämättömän pitkä aika, he näkevät.