Korot jatkavat todennäköisesti laskuaan loppuvuonna, Nordean pääanalyytikko ennustaa

Euroalueen korot jatkavat todennäköisesti laskusuunnassa loppuvuoden ajan, ennustaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Hänen mukaansa tällä haavaa näyttää siltä, että Euroopan keskuspankki (EKP) tulee laskemaan ohjauskorkojaan sekä syyskuussa että joulukuussa.

Jos näin tapahtuu, 12 kuukauden euribor-viitekorko voisi laskea noin kolmeen prosenttiin vuoden loppuun mennessä, von Gerich sanoo STT:lle.

– Ennusteemme mukaan viitekorko jatkaisi hitaassa laskussa myös ensi vuoden ajan. Ensi vuoden lopussa oltaisiin sitten noin 2,5 prosentissa.

Suomessa 12 kuukauden euribor on asuntolainojen yleisin viitekorko. Korko laski keskiviikkona toistaiseksi alimmalle tasolleen tänä vuonna, kun päivän lukema oli 3,390 prosenttia.

Von Gerich huomauttaa, että Nordean korkoennusteeseen liittyy myös epävarmuuksia. EKP:n korkopäätökset riippuvat euroalueen inflaatiosta, josta saatiin keskiviikkona tuoreita lukuja.

Niiden mukaan euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli heinäkuussa 2,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Luku nousi hieman kesäkuusta, jolloin se oli 2,5 prosenttia.

EKP tavoittelee euroalueelle keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin inflaatiota. Von Gerichin mukaan on mahdollista, että keskuspankki lykkää koronlaskujaan, jos inflaatio pysyy sitkeästi nykyisissä lukemissa.

– Todennäköisin vaihtoehto on ennusteemme mukaan, että EKP laskee korkoja syyskuussa, von Gerich sanoo.

– Näiden inflaatiolukujen valossa on kuitenkin mahdollista, että keskuspankki pitää pidempää taukoa koronlaskuista. Euroalueen inflaatiokuva ei ole mitenkään täysin selkeä vielä.

Sinänsä EKP:n hidastelu koronlaskuissa voisi nostaa euribor-korkoja markkinoilla, mutta varsinaiseen ohjauskorkojen nostoon von Gerich ei juuri usko.

– Perusajatus on, että jos inflaatio jatkuu sitkeänä, EKP pitää ohjauskorot nykyisellä tasollaan ja viivästyttää koronlaskuja, von Gerich sanoo.

– Kynnys ohjauskorkojen nostamiseen on kohtalaisen korkea.

Euroalueen inflaatiota pitää koholla erityisesti palvelusektori, minkä lisäksi energian hinnat ovat nousseet.

Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Von Gerich kertoo, että esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa on jo selkeästi pehmeämpiä inflaatiolukuja.

– Tuntuu, että monessa pienemmässä maassa on vielä hintapaineita. Esimerkiksi Hollannin inflaatioluvut olivat yllättävän vahvoja.

Suomessa taas oli heinäkuussa euroalueen alhaisin inflaatio, 0,6 prosenttia. EKP:n rahapolitiikka saattaakin näyttää täkäläisestä näkövinkkelistä katsottuna erikoiselta.

– Jos rahapolitiikkaa tehtäisiin Suomen luvuilla, koronlaskut olisi pitänyt aloittaa jo selvästi aikaisemmin, von Gerich toteaa.

– EKP tekee kuitenkin rahapolitiikkaa euroalueen näkymillä. Euroalueella tilanne on vähän erilainen kuin Suomessa.