Konkursseja lykännyt korona-ajan lakimuutos korvautuu pienellä pehmennyksellä – konkurssien määrän uskotaan lähtevän kasvuun lähikuukausina
Konkurssien määrän uskotaan lähtevän nousuun lähikuukausina, kun koronan vuoksi voimassa ollut väliaikainen lainsäädäntö päättyy tämän kuun lopussa.
Konkurssien määrä oli itse asiassa kasvussa viime vuoden alkukuukausina ennen koronakriisiä ja lakimuutosta, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallisia konkurssiin.
Lakimuutoksen lopputulemana konkurssien määrä jäi tammi-marraskuussa 17 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla. Yhteensä niitä pantiin Tilastokeskuksen mukaan vireille hieman yli 2 000.
Lainsäädäntöneuvos Mari Aalto oikeusministeriöstä sanoo, että keväällä koronan iskettyä yrityksiin otettiin käyttöön melko radikaali keino, joka näkyy luvuissa. Väliaikaisen lainsäädännön päättymisestä tammikuuhun päätettiin samalla kun sen pidennyksestä marras-tammikuulle.
– Konkursseja on voitu viivästyttää, mutta niitä ei voida estää kokonaan. Muuten meillä on markkinoilla sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole enää terveitä, kilpailu vääristyy ja yritysten velkaantuminen jatkuu, Aalto sanoo.
Odotuksena on, että lakimuutoksen lykkäämien konkurssien suma alkaa purkautua kevään kuluessa, helmikuusta alkaen.
Nousua konkurssilukuihin tulee jo pelkästään niistä yrityksistä, jotka olisi haettu konkurssiin normaaliolojenkin aikana. Lisäksi tietyillä aloilla on kärsitty voimakkaammin koronan vaikutuksista.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että alalla on konkurssiuhan alla merkittävä määrä yrityksiä.
– Maksuvaikeuksia on todella isolla osalla yrityksistä, ja kun laki muuttuu ja konkurssisuoja tässä mielessä poistuu, on useita yrityksiä, jotka ovat velkojien armoilla.
Joulukuun kyselyssä yli viidesosa yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua. Esimerkiksi huvi-, elämys- ja teemapuistoalalla luku oli 40 prosenttia.
Lappi arvioi, että tilanne tulee olemaan helmikuusta ensi kesään asti todella huono – vasta koronarokotteen laajempi jakaminen helpottaa sitä. Lappi huomauttaa, että kun alalla on 140 000 työntekijää, myös kymmeniätuhansia työntekijöitä on uhan alla.
Hankalassa asemassa ovat erityisesti vasta aloittaneet yritykset, joilla ei ole pääomia ja jotka eivät ole saaneet apua myöskään kustannustuesta.
Päättyvän lakimuutoksen tilalle on helmikuusta alkaen tulossa uusi väliaikainen muutos, jossa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saaneen yrityksen maksuaika pitenee viikosta 30 päivään.
Tämä on voimassa syyskuun loppuun.
Lainsäädäntöneuvos Aallon mukaan ajatuksena on, että muutos loiventaa siirtymävaihetta, jossa palataan normaalitilanteeseen.
– Kun odotus on, että hakemuksia alkaa reippaasti tulemaan, niin tällä varmistetaan, että kaikissa olosuhteissa velalliselle jää vielä aikaa sen jälkeenkin, kun konkurssiuhkainen maksukehotus on annettu tiedoksi.
MaRan Lappi pitää tätä lakimuutosta kosmeettisena matkailu- ja ravintola-alan kannalta.
– Tässä tilanteessa sillä ei ole mitään merkitystä. Yritysten kassat ovat tyhjiä helmikuun alussa, mutta myös maalis-, huhti- ja toukokuunkin alussa.
MaRa olisi toivonut edellisen poikkeussäännöksen jatkoa vielä kesään asti.
