Kolme miljardia euroa vuodessa pelkkään näköön – tutkijalta tuli painava viesti
Terveydenhuollon kasvavat kustannukset ovat jatkuva puheenaihe kotimaisessa politiikassa. Panostaminen silmäterveydenhuoltoon näyttäytyy tutkimuksen valossa ainakin erittäin kannattavana.
Pelkästään näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa nimittäin vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset.
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipale Tampereen yliopistosta selvitti väitöstutkimuksessaan heikentyvään sekä jo aiemmin heikentyneeseen näöntarkkuuteen liittyviä aineellisia ja aineettomia kustannuksia.
Hän tarkasteli myös lievemmin heikentyneen näöntarkkuuden vaikutuksia elämänlaatuun sekä yhteiskunnalle aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin.
Alentuneen näöntarkkuuden suorat kustannukset ovat jopa 1,9 miljardia euroa. Epäsuorat kustannukset kuten työttömyys, ennenaikainen eläköityminen ja tuottavuusmenetykset puolestaan tekevät 1,2 miljardia euroa vuodessa.
Laskelmissa on huomioitu iän ja useiden muiden sairauksien vaikutukset. Taipale laski myös niin kutsutut vaihtoehtoiskustannukset tilanteeseen, jossa väestössä näöntarkkuus saataisiin pidettyä vakaana muiden muuttujien pysyessä ennallaan.
– Heikentyneen näöntarkkuuden aiheuttamat simuloidut suorat vuosikustannukset ovat noin 1 200 euroa henkilöä kohden. Vastaavasti epäsuorat vuosikustannukset ovat noin 6 400 euroa työikäistä henkilöä kohden, Taipale sanoo tiedotteessa.
– Nämä kuvastavat säästöpotentiaalia, joka näöntarkkuuden ylläpitämiseen tähtäävällä hoidolla voidaan saavuttaa.
Tutkijan mukaan hyvän näöntarkkuuden ylläpitämisellä vältetään huomattavasti suuremmat kustannukset ja sillä lisätään yksilön elämänlaatua merkittävästi.
Varhainen diagnostiikka ja ajoissa aloitettu hoito myös johtavat lähtökohtaisesti parempaan lopputulokseen.
– Kannustan muitakin terveydenhuollon erikoisaloja tutkimaan hoitamatta jättämisen tai hoidon lykkäämisen aiheuttamia seurannaiskustannuksia pelkkien hoitokustannuksen lisäksi, Taipale toteaa.
– Tietoon perustuva päätöksenteko vaatii lisää terveystaloustieteellistä tutkimusta, ja meidän kliinikkojen tulee olla aktiivisesti mukana tässä prosessissa, hän jatkaa.