Kolme miestä päätti miljoonien ihmisten kohtalosta – Se betonoi maailmanpolitiikan vuosikymmeniksi
Kolme miestä, joilla on käsissään miljoonien ihmisten kohtalo. Sellainen ajatus tulee eittämättä mieleen, kun katselee kuuluisia valokuvia helmikuulta 1945.
Winston Churchill brittiläisessä jyhkeässä olemuksessaan, villakangastakissaan ja sikari käsissään. Franklin D. Roosevelt viitta harteillaan, vanhentuneena ja hauraana, savuke hänelläkin sormiensa välissä. Josif Stalin univormussaan, koppalakissaan, selkä suorana ja terävän oloisena.
Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton johtajat olivat kokoontuneet Livadian palatsiin, Jaltan kaupunkiin, Mustanmeren rannalle Krimille.
Tehtävänä oli miettiä, miten maailmansota lopetetaan. Ja ennen kaikkea: miten maailma jaetaan sen jälkeen. Jaltan konferenssin alkamisesta on tiistaina kulunut tasan 80 vuotta.
Toista maailmansotaa oli helmikuussa 1945 käyty yli viisi pitkää vuotta. Kymmenet miljoonat ihmiset olivat kuolleet. Panssarivaunut olivat jyränneet Euroopan ja Neuvostoliiton maaperällä ristiin rastiin. Kaupunkeja oli raunioina.
Kaikki oli saanut alkunsa natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin pullistelusta 1930-luvulla. Natsi-Saksa oli ehtinyt toisessa maailmansodassa valloittaa miltei koko Euroopan. Idässä se oli työntynyt aivan Moskovan ja Leningradin porteille. Mutta nyt sen taru alkoi olla lopussa.
Churchill, Roosevelt ja Stalin olivat tavanneet jo reilua vuotta aiemmin Teheranissa. Siellä he olivat sopineet suuntaviivat siitä, kuinka Hitlerin Saksa lyödään. Länsiliittoutuneet hyökkäisivät lännestä, Neuvostoliitto idästä.

Sen jälkeen oli tapahtunut valtavan paljon. Puna-armeija oli jyrännyt itselleen takaisin lähes kaikki natsi-Saksan valloittamat alueet. Helmikuun alussa 1945 neuvostoliittolaiset operoivat jo Saksan maaperällä. Berliiniin ei ollut enää kovin pitkä matka.
Länsiliittoutuneet olivat puolestaan tehneet Normandian maihinnousunsa, vallanneet Ranskan, vapauttaneet Belgian. Saksan alueelle pääseminen ei ollut enää kaukana.
Mutta ohi sota ei ollut. Se riehui yhä edelleen keskellä Eurooppaa hirvittävänä ja verisenä.
Berliinissä Hitler meuhkasi saksalaisille, että kansakunnan on taisteltava viimeiseen mieheen ja naiseen. Kolmannen valtakunnan lopullinen romahdus alkoi olla päivänselvää.
Kyse oli enää vain kuukausista. Sen tiesivät hyvin myös Churchill, Roosevelt ja Stalin. Ja he tiesivät varmasti olevansa sodan voittajia.
Jaltan konferenssi kesti kaikkiaan seitsemän päivää. Sinä aikana kolmikko ulkoministereineen ja isoine avustajakuntineen päätti, että Saksan ei anneta enää koskaan tehdä sitä, mitä se oli toisessa maailmansodassa tehnyt.
Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto jakoivat Saksan miehitysvyöhykkeisiin. Myös Ranskalle annettiin oma vyöhykkeensä. Berliinikin jaettiin.
Jaltalla päätettiin myös Saksan sotakorvauksista ja saksalaisten sotarikollisten tuomitsemisesta. Armoa Livadian palatsissa ei juuri annettu.
Suuntaviivoja siellä luotiin myös pitkään kehitteillä olleelle maailmanjärjestölle, yhdistyneille kansakunnille eli YK:lle. Churchill, Roosevelt ja Stalin sopivat, että YK:n peruskirjan allekirjoittava kokous pidettäisiin San Franciscossa Yhdysvalloissa vielä saman vuoden keväällä.
Kolmikko myös sopi siitä, miten YK:n turvallisuusneuvosto toimisi. Pysyvät viisi jäsentä Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat saisivat veto-oikeuden sen päätöksiin. Nykypäivänä tiedetään, kuinka voimaton YK on sotien ehkämisessä ollut juuri tuon päätöksen vuoksi.

Jaltalla jaettiin Eurooppaa yllättävänkin tarkasti. Jugoslavia Neuvostoliitolle, Kreikka lännelle. Neuvostoliitto halusi oman etupiirinsä.
Kolme suurta ei vaivautunut kyselemään, miten jakelun kohteena olevat maat itse haluaisivat asioidensa menevän. Maiden kohtaloista päätettiin Jaltalla niiden yli.
Suurin vääntö käytiin Puolasta.
Neuvostoliitto oli valloittanut Puolan alueet natsi-Saksalta. Puolaan oli luotu väliaikainen hallitus, ja Stalin halusi kaikin keinoin pitää maan omassa etupiirissään. Olihan Puolan kautta hyökätty Venäjän ja Neuvostoliiton kimppuun niin monta kertaa.
Mutta Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa Puolan kohtalo mietitytti. Britannia oli lähtenyt koko toiseen maailmansotaan syksyllä 1939 puolustaakseen Puolaa natsi-Saksan hyökkäykseltä.
Lopulta Jaltalla sovittiin, että Puolan väliaikainen hallitus pitää muodostaa demokraattiselle pohjalle ja maassa oli järjestettävä vapaat vaalit.
Puolan rajoja kuitenkin siirreltiin. Neuvostoliitto sai itselleen ne Itä-Puolan alueet, jotka se oli vallannut toisen maailmansodan alussa. Korvaukseksi Puola sai kaistaleita Saksalta. Puola siis siirrettiin kartalla lännemmäksi kuin se alun perin oli ollut.
Päätöksiä Jaltalla tehtiin myös Aasiasta. Neuvostoliitto lupasi osallistua sotaan Japania vastaan. Korean niemimaa jaettiin kahtia. Neuvostoliitto sai Japanilta muitakin alueita.
Suomesta Jaltalla ei juuri enää puhuttu. Siitä aiheesta kolme suurta oli käynyt ratkaisevat keskustelunsa jo Teheranissa joulukuussa 1943. Jaltan kokouksen aikaan jatkosota oli jo päättynyt ja Suomi oli saanut saksalaiset ajettua lähes kokonaan pois maaperältään. Lapin sodassa elettiin viimeisiä kuukausia.

Kolmisen kuukautta Jaltan kokouksen jälkeen puna-armeija valtasi Berliinin. Hitler teki bunkkerissaan itsemurhan, ja toinen maailmansota Euroopassa päättyi.
Roosevelt ei ehtinyt sitä nähdä. Hän kuoli aivoverenvuotoon 12. huhtikuuta 1945. Hänen tilalleen nousi varapresidentti Harry S. Truman.
Jaltan konferenssi betonoi toisen maailmansodan jälkeisen maailman kohtalon. Eurooppaan syntyi jakolinja kommunistisen idän ja liberaaliin demokratiaan uskovan lännen välille.
Jaltalla Neuvostoliiton etupiiriin luvatut maat luisuivat Moskovan talutusnuoraan. Stalinin lupaamista demokraattisista vaaleista ja kansakuntien omista päätöksistä ei pidetty kiinni.
Kaiken keskus oli Saksa. Neuvostoliiton vyöhykkeistä muodostui kommunistinen Itä-Saksa, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan vyöhykkeistä demokraattinen Länsi-Saksa.
Alkoi kylmä sota. Berliinin muuri rakennettiin. Itä ja länsi kilpailivat kaikessa ydinasevarustelusta urheiluun. Se asetelma määritti maailmanpolitiikkaa vuosikymmeniä.
Vasta 1980-luvun lopulla itäblokki alkoi hapristua. Berliinin muuri romahti 1989, Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsunut Neuvostoliiton romahdusta viime vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. Osin siitä syystä Putinin Venäjä hyökkäsi Krimille 2014 ja laajemmin Ukrainaan helmikuussa 2022.
Viime aikoina Jaltan konferenssi on jälleen vilahdellut julkisessa keskustelussa.
Tammikussa valtaan noussut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhonnut neuvottelevansa rauhan Ukrainaan nopeasti. Euroopassa se on herättänut huolia siitä, aikovatko Trump ja Putin neuvotella asiasta ilman Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä.
Euroopassa on muistutettu, ettei nyt saa toistua Jaltan konferenssista tuttu tapa, jossa suurvallat päättävät muiden maiden kohtaloista niiden ylitse.