Kolme isää palkittiin Vuoden isä -palkinnolla – palkintoperusteina muun muassa vanhentuneiden sukupuolinormien haastaminen
Kolme isää on tänään palkittu Vuoden isä -palkinnolla.
Yksi palkittavista on seinäjokelainen insinööri ja sähköasentaja Janne Saarela, 45,. Palkitsemisperusteina on hänen aktiivinen osallistuminen lastensa harrastuksiin ja vanhentuneiden sukupuolinormien haastaminen. Saarela on muun muassa miesten muodostelmaluistelujoukkueen RiverBullsin perustajajäsen.
Yhtenä tarkoituksena on ollut muokata suuren yleisön kapeahkoa käsitystä siitä, millainen ihminen sopii esteettisen lajin harrastajaksi. Joukkueen jäsenenä ja entisenä kapteenina Saarela on tarjonnut roolimallin ja tukea taitoluisteleville pojille.
Toinen palkittava on 84-vuotias eläkeläinen Matti Väliahdet Rovaniemeltä. Väliahdet on toiminut vammaisen lapsensa omaishoitajana siitä asti, kun pojan äiti kuoli yli 30 vuotta sitten.
Omaishoitajuus loppui pari vuotta sitten, kun lapsi pääsi tuetun asumisen yksikköön. Omaishoitajuuden ohella hän on toiminut tasapuolisena isänä myös vanhemmille lapsilleen. Väliahdetin palkitsemiseen vaikuttivat hänen esimerkkinsä turvallisesta ja läsnäolevasta isyydestä. Hän on myös aktiivisesti mukana paikallisessa yhdistystoiminnassa.
Kolmas palkittava on 36-vuotias espoolainen diplomi-insinööri Christopher Gullmans.
Gullmans hoitaa kotona parin yhteistä lasta. Gullmans ja hänen vaimonsa saivat odotusaikana tietää lapsensa poikkeavasta kromosomimäärästä.
Gullmansin palkitsemisperusteena on muun muassa hänen esimerkillinen isämallinsa sekä tahto jakaa hoivavastuuta tasa-arvoisesti. Gullmansilla itsellään on jakanut kokemuksiaan isyydestä ja ajatuksiaan vanhemmuudestaan avoimesti muun muassa blogissaan.
Palkinnon jakoi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa vuosittain Väestöliiton esityksestä Vuoden isä -palkinnon.
Palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa.