Kokoomus kapuloi jätelain käsittelyä – yritti pöytäämistä lokakuulle
Eduskunta joutui yllättäen heti kättelyssä äänestykseen ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) lähetekeskusteluun tuomasta jätelaista.
Kokoomus arvosteli esitystä kovin sanoin jätealan yrittäjille vahingolliseksi ja puolueen kansanedustaja Timo Heinonen esitti sen käsittelyn siirtämistä lokakuun 26. päivänä pidettävään istuntoon.
Heinonen perusteli tätä sillä, että esitys ei edellytä kiireellistä käsittelyä.
– Mielestäni tässä rikotaan tätä yhteistä sopimusta, jonka olemme tehneet siitä, että eduskunnassa käsitellään ainoastaan esityksiä, jotka ovat itse asiassa koronaan liittyviä tai muuten kiireellisiä, Heinonen sanoi.
Heinonen näki, että vasemmistohallitus haluaa esityksellään muuttaa nykyistä yritysten ja kuntien vastuunjakoa jätteistä vahvan ideologisella värityksellä. Yritykset halutaan syrjään ja kunnallisten jäteyhtiöiden asemaa ja valtaa vahvistaa, kokoomusedustaja tulkitsi.
Mikkonen perusteli lain tuomista käsittelyyn sillä, että EU:n jätedirektiivin deadline meni jo viime kesänä.
– Tästä on rikkomuskanne vireillä, ja sen takia hallitus haluaa tuoda tämän, että Suomi ei joudu tähän rikkomusmenettelyyn ja sakkoja maksamaan.
Hallituspuolueiden edustajat tekivät vastaesityksen käsittelyn jatkamisesta seuraavassa istunnossa. Kokoomuksen esitys lokakuulle lykkäyksestä äänestettiin nurin äänin 33–23, ja asian käsittely jatkui jo myöhemmin iltapäivällä.
Kiistaesityksellä on tarkoitus toimeenpanna EU:n jätesäännöksiä, vähentää muovituotteiden ympäristöhaittoja ja lisätä jätteen kierrätystä.
Tavoitteena olisi, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 55 painoprosenttia vuonna 2025, 60 painoprosenttia vuonna 2030 ja 65 painoprosenttia vuonna 2035.
Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi kunnille, jätteen haltijoille ja pakkausten tuottajille esitetään uusia, nykyistä selvästi tiukempia jätteiden erilliskeräysvelvoitteita. Jätteitä ammattimaisesti kerääviä velvoitettaisiin edistämään jätteiden uudelleenkäytön valmistelua.
Kunnan järjestämisvastuulla olevien erilliskerättävien jätteiden kuljettamisen osalta ehdotetaan siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen osalta kunta voisi edelleen päättää, että kiinteistön haltijan on järjestettävä kuljetus.
Pakkausten tuottajien ja kuntien olisi järjestettävä asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys yhteistoiminnassa.
Tuottajat ja kunnat velvoitettaisiin sopimaan yhteistoiminnasta sekä korvauksista, jotka tuottajat maksavat kunnille pakkausjätteen kiinteistöittäisestä erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta tuottajien järjestämään jätehuoltoon.
Pakkausten tuottajien tulisi vastata vähintään kahdeksastakymmenestä prosentista koko pakkausjätehuollon kustannuksista.
Keskustan Pasi Kivisaari piti hallituksen esitystä jätelaista kierrätystavoitteiden ja yrittäjien kannalta kelvollisena.
– Paitsi ratkaisun ympäristöongelmiin kiertotalous tarjoaa myös monia, monia taloudellisia mahdollisuuksia, Kivisaari näki.
Kivisaaren mukaan siirtyminen erilliskierrätettävien jätteiden kuljetuksessa kunnan keskitetysti kilpailuttamiin jätteenkuljetuksiin helpottaa varmasti tiedonsaantia kunnan jätevirroista sekä parantaa niiden seurantaa ja valvontaa.
– Jätehuollon logistiikan suunnittelu helpottuu, ja kunnat voivat paremmin hyödyntää hyviä käytänteitä, kuten monilokero-, yhteis- ja korttelikeräyksiä. Ehdotus on ehkä lainsäädännön tasolla monimutkainen, mutta kiinteistönhaltijan kannalta se on selkeä.
Kivisaari muistutti, että myös jätteiden lisääntyvä erilliskierrätys tuo jo itsessään uutta työtä kuljetusalalle. Sekajätteen kuljetuksen kunta voi edelleen siirtää kiinteistönhaltijan järjestettäväksi.
– Se on kädenojennus yrittäjyydelle, hän kiitteli.