Krista Kiuru kritisoi vitkastelua koronarajoituksissa: "Kansallista hätäjarrua on valmisteltu"

Koronatoimet

Elokuun lopulla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurusta (sd.) tuli Suomen virallinen pahanilmanlintu. Koronaepidemiassa elettiin aikaa, jolloin osa asiantuntijoista ja hallituskumppani toisensa jälkeen siirtyi jo iloisesti puhumaan yhteiskunnan avaamisesta.

Kiuru kuitenkin varoitteli edelleen kansaa hölläämästä liikaa. Elämme veitsen terällä, Kiuru sanoi, ja kritiikki häntä kohtaan kasvoi. Syksy on osoittanut, että Kiuru oli varoitteluissaan oikeassa.

–  Varmaan näin jälkikäteen kaikille on tullut selväksi, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut liian optimistinen tilannekuva epidemian kehityksestä, Kiuru sanoo STT:lle työhuoneessaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).

Kiuru arvioi, että moni asiantuntija tuki valoisaa kuvaa epidemian kehityksestä loppukesästä ja alkusyksystä.

Tiedotusvälineissä muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä arvioi pitävänsä Kiurun arviota turhan pessimistisenä.

Samaan aikaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki huolestuttavat skenaariot myöhempään syksyyn, ja Kiurun mukaan jo nyt tilanne on mennyt valottomampaan suuntaan.

Kiuru kertoo joutuneensa opettelemaan asiat todella hyvin, kuuntelemaan laajasti asiantuntijoiden näkemyksiä ja muodostamaan niiden pohjalta käsityksen riskeistä.

–  Koko epidemian torjunnan ajan viestinnän haasteenamme on ollut, että Suomessa löytyy aina joku asiantuntija, joka varmasti on eri mieltä.

Positiivinen tilannekuva johti hänen arvionsa mukaan osaltaan siihen, että nuoret eivät enää ole katsoneet tarvitsevansa rokotetta. Toisaalta samaan aikaan rokotteiden pitkä antoväli alkoi painaa kattavuutta.

–  Rokoteasiantuntijoiden kansallisia suosituksia jouduttiin odottamaan luvattomankin kauan ennen kuin rokotteiden antoväli lyheni, ja se johti siihen, että moni nuori joutui odottamaan kakkosrokotetta liian kauan.

–  Jokaisella on oma vastuunsa, myös asiantuntijoilla, Kiuru sanoo.

STM:stä on julkisin lausunnoin ja ohjauskirjein pyritty viestimään alueille, että alueellisia ja paikallisia rajoitustoimia tarvitaan nyt. Alueet ovat kuitenkin olleet haluttomia ottamaan niitä käyttöön.

Kiuru kuvailee, että ne ovat jääneet odottamaan luotsia, joka saattaisi satamaan.

–  Oma kysymykseni on, mitä me tässä odotamme. Alueilla ja aluehallintovirastoilla on kaikki mahdollisuudet nykyisillä työkaluilla saada tartuntaryppäät taltutettua. Pandemiaryhmissä on myös mahdollisuus arvioida ihan joka hetki tätä tilannetta suhteessa sairaalakuormitukseen.

Kiuru viittaa tartuntatautilain mukaisiin keinoihin, joilla voidaan esimerkiksi rajoittaa kokoontumisia tai yleisötilaisuuksia. Yhtä kaikille tepsivää rajoitusta ei hänestä voi nimetä, sillä tilanne on hyvin erilainen eri alueilla.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ongelmat juontavat ministerin mukaan loppukesän baariepidemioista, ja nämä ongelmat ovat jatkuneet aaltomaisesti läpi syksyn.

Lounais-Suomessa osa ulkomailta tulleista työntekijöistä on jättänyt kakkostestin väliin, jonka seurauksena tautitilanne on ryöpsähtänyt. Siellä on käytössä aluehallintoviraston (avi) määräämät pakkotestaukset kahdella isolla telakalla.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli tällä viikolla, että rokottamattomat välttäisivät sisätiloja ja tilanteita, joissa on paljon ihmisiä lähekkäin.

Kysymys siitä, riittävätkö tällaiset suositukset pääkaupunkiseudun koronaepidemiatilanteessa, saa Kiurun hymähtämään, jonka jälkeen hän vastaa:

–  Olisi hyvä, että alueilla olisi kykyä luotsin odottamisen sijasta lähteä tekemään itse sitä navigointia.

Osana hallituksen hybridistrategiaa on valmisteltu kansallista hätäjarrua siltä varalta, että tautitilanne pahenisi entisestään. Se olisi voimakas toimenpide ja tarkoittaisi sitä, että epidemian hallinta otettaisiin jälleen valtakunnalliseen ohjaukseen.

–  Viimesijaiseksi keinoksi voisi tulla jopa poikkeusolot, ministeri sanoo.

Hätäjarrun käyttö edellyttäisi ainakin sitä, että alueelliset toimet eivät riittäisi tautitilanteen hallintaan tai jos niitä ei jostain syystä käytettäisi.

–  Minusta tässä vaiheessa ei ole järkevää spekuloida sillä, tarvitaanko sitä.

Kiurun mukaan hätäjarrun poliittinen käsittely yksityiskohdista on juuri alkanut. Päätöksiä on luvassa lähiaikoina.

Hallituksen hybridistrategiassa on linjattu, että kaikista valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista voidaan luopua, kun rokotuskattavuus on vähintään 80 prosenttia. Sen jälkeen alueiden pitää taltuttaa itse mahdolliset paikalliset tartuntaryppäät.

Rajoituksia alettiin Kiurun varoituksista huolimatta purkaa jo huomattavasti ennen 80 prosentin rajapyykkiä. Lokakuun alussa päättyivät viimeiset kokoontumisrajoitukset, jonka jälkeen millään alueella ei ole ollut voimassa aluehallintoviraston määräämiä kokoontumisrajoituksia.

Jäljelle jäivät ravintolarajoitukset ja rajojen terveysturvallisuustoimet, joita hallitus säätelee. Torstaina hallitus päätti jatkaa ravintolarajoituksia marraskuun puoliväliin. Kiuru sanoo, että aikataulu nojautuu THL:n arvioon, jonka mukaan rokotuskattavuus saavutetaan seuraavan viikon tai kahden aikana.

80 prosentin kattavuus ei kuitenkaan riitä yhteiskunnan aukipitämiseen, Kiuru muistuttaa. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi aiemmin viikolla, että tavoite on jopa 90 prosentin rokotuskattavuus.

Suomessa on yhä noin 676  000 rokottamatonta vähintään 12-vuotiasta, ja virus leviää kovalla nopeudella heidän keskuudessaan.

–  Deltamuunnosta vastaan 80 prosentin rokotuskattavuus ei suojele vielä rokottamattomia, vaan heitä koskeva tauti-ilmaantuvuus on erittäin korkeaa.

Kiurun mukaan kansainväliset esimerkit ovat huolestuttavia. Hän nostaa esimerkiksi Tanskan, jossa kahden annoksen rokotuskattavuus on noin 86 prosenttia, mutta jossa silti on jouduttu pohtimaan, pitääkö rajoituksia ottaa jälleen käyttöön tilanteessa, jossa yhteiskunta on jo kokonaan auki.

Tanskassa oli sairaalahoidossa perjantain tietojen mukaan 221 koronapotilasta, Suomessa sairaalahoidossa oli 225. Tanskassa on noin 300  000 asukasta enemmän kuin Suomessa. Tanskassa teholla perjantaina oli 28 potilasta, Suomessa 31.

Seitsemän leviämisvaiheessa olevaa aluetta Suomessa ovat Kiurun mukaan vaikeissa ongelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon kuormituksen takia ja muun muassa leikkauksia on jouduttu siirtämään koronapotilaiden takia.

Suomen kantokyky tehohoidon osalta on ilman erillisiä toimia 50 tehohoitopaikkaa covid-potilaille. Kiurun mukaan normaalisti kantokyvyn raja on siitä 80 prosenttia eli 40 tehohoitopotilasta.

Erityisesti sairaalahoitoon päätyneillä on merkittävä riski saada pitkäaikaiskorona.

–  Pitkää koronan aiheuttamaa tautia sairastavilla ihmisillä on erittäin vaikea tilanne, ja todella toivoisin, että tätä tautia ei syyttä suotta hankittaisi. Tässä on kyse erittäin vaarallisesta taudista, ja olisi tärkeää, että jokainen suojautuisi ottamalla rokotteen.