Kirjailija palaa 1970-luvun mielisairaalaan: "Ihmisarvoa tuskin voi alemmaksi polkea"
Kirjailija Joni Skiftesvik ei koskaan unohda käyntiään Oulun kunnalliskodin mielisairasosastolla 1970-luvun alussa. Nuori toimittaja jatkoi armeijan jälkeen töitään paikallislehdessä ja lähti kuvaajan kanssa juttukeikalle Myllytullin kaupunginosassa sijainneelle osastolle.
Venäjän vallan aikana valmistuneita rakennuksia oli käytetty alun perin kasakoiden hevostalleina. Kun ne vuonna 1882 todettiin liian huonokuntoisiksi hevosille, tilalle perustettiin Oulun köyhäintalo, myöhemmin kunnalliskoti.
Skiftesvikin mukaan tutustumiskierros mielisairasosastolla oli kuin manalassa kulkua. Virtsa ja uloste haisivat. Lattialla oli sadevesilätäkkö ja ovenraosta puhalsi jäätävä viima. Ulkovaatteisiin pukeutuneita potilaita lojui tuolien puuttuessa pitkin lattioita.
– Ihmisarvoa tuskin voi alemmaksi polkea kuin siellä oli poljettu. Näkymä kauhistutti. Ajattelin, että tästä häpeästä ja rikoksesta tervaporvareiden ylpeä kaupunki ei saa koskaan puhtaita papereita.
On vaikea uskoa, että kirjan kuvaamista takapajuisista ajoista on kulunut vain 50 vuotta.
Skiftesvik muistelee kunnalliskodissa käyntiä viime vuoden lokakuussa ilmestyneessä romaanissaan Bestseller jouluksi. On vaikea uskoa, että kirjan kuvaamista takapajuisista ajoista on kulunut vain 50 vuotta.
Ajat olivat toiset myös poliittisesti. Skiftesvik olisi halunnut tehdä keskustapuolueen lehtiin laajan jutun Seitajärven kylän sodanaikaisista partisaanihyökkäyksistä, mutta ei saanut lupaa Liiton päätoimittajalta Sulo Lapolalta.
Lapolan mukaan aika ei vielä ollut kypsä partisaanien tekojen julkituontiin, sillä Suomi ei voinut vaarantaa kauppasuhteita venäläisten kanssa.
Bestseller jouluksi on Skiftesvikin omaelämäkerrallisen romaanisarjan kolmas osa. Tällä kertaa kirjailija avaa nuoruusmuistojensa lomassa lukijoille erityisesti äitinsä suvun vaiheita.
Skiftesvikin äidinäiti Aino oli lähdössä Titanicilla Amerikkaan, mutta passi jäi puuttumaan, koska tyttö ei ollut vielä käynyt rippikoulua. Kun Aino sitten pääsi matkaan, hän tienasi dollareita Rockefellerin öljysuvun lattioita pesemällä.
Myöhemmin hän muutti takaisin Suomeen, jäi leskeksi ja lähti lastensa kanssa Petsamoon matkustajakotia perustamaan.
Niin Ainon kuin monen muunkin Skiftesvikin sukulaisen elämässä olisi aineksia omaksi kirjakseen. Ei ihme, että tyttärenpojasta tuli verraton tarinankertoja.
Joni Skiftesvik: Bestseller jouluksi. Elämänkuvia ja arvoituksia. WSOY, 278 s.