Kiistelty tekijänoikeusdirektiivi meni läpi EU-parlamentissa
EU:n tekijänoikeusdirektiivi on saanut viimeisen sinettinsä Euroopan parlamentissa. Parlamentti hyväksyi lainsäädännön äänin 348 puolesta ja 274 vastaan.
Lainsäädännön tavoitteena on parantaa luovan työn tekijöiden neuvotteluasemia, kun heidän teoksiaan jaetaan internetissä. Valmistelun aikana on käyty vilkasta keskustelua siitä, kaventaako direktiivi internetin vapautta.
Suomalaismepeistä neljä äänesti lainsäädäntöä vastaan ja yhdeksän puolesta.
Vastaan äänestivät RKP:n Nils Torvalds, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Pirkko Ruohonen-Lerner sekä vihreiden Heidi Hautala.
Puolesta äänestivät keskustan Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä, kokoomuksen Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä SDP:n mepit Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri. Myös kokoomuksen Sirpa
Pietikäinen äänesti lopulta lain puolesta, sillä hän korjasi äänestyslistaa jälkikäteen.
Uudistus herätti kiivasta keskustelua viime hetkiin saakka.
– Tämänpäiväinen istunto tuntuu ennemmin World cupin finaalilta kuin rationaaliselta parlamentin keskustelulta, Jiri Mashtalka summasi vasemmistoryhmästä, kun parlamentti keskusteli aamupäivällä laista.
Eurooppa on menettänyt hänen mukaansa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa tekijänoikeuksia.
– Se on sellaisen internetin loppu, jollaisena tunnemme sen. Jos kollegat hyväksyvät tämän, se on läimäisy kasvoille kaikille niille tuhansille eurooppalaisille kansalaisille, jotka ovat lähettäneet meille sähköposteja, allekirjoittaneet vetoomuksia ja osoittaneet mieltään, meppi jatkoi.
Tunteet ovat käyneet kuumina koko direktiivin valmistelun ajan. Vielä istunnossakin mepit olivat erimielisiä siitä, miten tekijänoikeuksien alainen materiaali tunnistettaisiin verkon sisällöistä eli mikä rooli niin sanotuilla filttereillä olisi.
Tanskalainen Jens Rohde liberaaliryhmästä piti ihmeellisenä, että jotkut parlamentissa haluavat suojella internetjättejä.
– Haluan korjata joitain väärinkäsityksiä keskustelusta. Ei ole linkkiveroa tai latausfilttereitä tai rajoituksia yksilöiden vapauksiin, Rohde sanoi.
Vihreiden Max Andersson vastusti kiihkeästi ”naurettavia salaliittoteorioita”, joiden mukaan vapaan internetin kannattajat olisivat suuryhtiöiden lieassa.
– En luota Googleen ja Facebookiin, mutta luotan kaikkiin asiantuntijoihin, jotka sanovat, että artikla 11 ja 13 ovat haitallisia ja voivat johtaa sivuvaikutuksiin, Andersson sanoi.
Tekijänoikeusdirektiivin vastustus on tiivistynyt kyseisiin artikloihin.
Kokoomuksen Henna Virkkunen muistutti parlamentissa, että tekijöiden oikeudet on turvattava myös digiaikana.
– Tekijänoikeusdirektiivi ei varmasti ole täydellinen, harvoin lainsäädäntömme sitä ovat. Mutta se on kuitenkin viiden vuoden pitkän neuvottelun tulos ja kompromissi.
Esittelijä Axel Voss korosti, ettei lainsäädäntö johda sensuuriin tai rajaa ilmaisunvapautta.
– Google, Facebook ja Youtube ovat hallinneet paskamyrskyn keinoin. Ne ovat laittaneet liikkeelle disinformaatiota suurella rahalla ja vaikuttaneet yleiseen mielipiteeseen. Se osoittaa, miten helppoa on käyttää nuoria ihmisiä vaikuttamisen välineenä.
Digiasioista vastaava komissaari Andrus Ansip vetosi lainsäädännön puolesta, koska se välittää hänen mielestään viestin arvostuksesta luovan työn tekijöille. Myös hän oikoi keskustelussa esiin nousseita harhakäsityksiä.
– Monet puhuivat latausfilttereistä. Niitä ei mainita direktiivin tekstissä, mutta kuten tiedämme, isot alustat käyttävät niitä jo nyt, Ansip sanoi.
EU:n tekijänoikeusdirektiiviä uudistetaan internetaikaan. Tarkoituksena on, että luovan työn tekijät saisivat palkkion työstään myös silloin, kun teoksia jaetaan internetissä.
Jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa Suomi äänesti lopulta kompromissia vastaan yhdessä Hollannin, Luxemburgin, Puolan ja Italian kanssa. Vastustajat jäivät kuitenkin vähemmistöön, joten lainsäädäntö jatkoi etenemistään.
Suomi vastusti, koska direktiivin arvioitiin jääneen hyvin epäselväksi. Sen pelätään johtavan siihen, että direktiivi toteutetaan jäsenmaissa eri tavoin.
Viikonloppuna Berliinissä tuhannet ihmiset osoittivat mieltään direktiiviä vastaan. EU-vaaleihin on aikaa vain kaksi kuukautta, mikä saanee mepit harkitsemaan tarkoin äänestyspäätöstään.