Zelenskyi ja Kushner kertoivat Euroopan osallistuvan seuraaviin Ukraina-neuvotteluihin – voiko Suomi päästä neuvottelupöytään?

Eurooppa on edustettuna neuvottelupöydässä seuraavissa Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa, kertovat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain erityislähettiläs Jared Kushner tavattuaan torstaina Irlannin Dublinissa. Tapaamisessa oli myös Yhdysvaltain toinen erityislähettiläs Steve Witkoff.

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa päättävää sopimusta ei voi Kushnerin mukaan syntyä ilman, että eurooppalaiset ovat mukana neuvotteluissa. Zelenskyin mukaan Euroopan edustajat tulevat osallistumaan itse neuvotteluihin sen sijaan, että seuraisivat niitä sivusta.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan kertoi perjantaina, ettei Venäjä ole vielä päättänyt, salliiko se Euroopan edustajat neuvotteluihin.

– Onhan tämä merkittävä edistysaskel Euroopan näkökulmasta, jos ylipäätään sinne saadaan eurooppalainen edustaja tai edustajia. Se on ihan elintärkeä juttu Euroopan kannalta, koska jos puhutaan Euroopan turvallisuuden uudelleenjärjestelyistä tai Euroopan turvallisuudesta ylipäätänsä, pitää siellä olla myös Euroopan edustus, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä STT:lle.

Kuka Eurooppaa sitten edustaisi? Esimerkiksi Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Eurooppaa voisi Ukrainan rauhanneuvotteluissa edustaa neuvottelutiimi, jonka perustana olisi Britannian, Ranskan ja Saksan muodostama kolmikko. Tähän tiimiin pitäisi Orpon mukaan saada mukaan myös EU:n itäisen sivustan ja EU:n instituutioiden edustus.

Myös Särkkä arvioi, että edustuksessa tulee olemaan useampi taho, kuten EU:n institutionaalinen edustus sekä edustusta eri maista.

– EU itsessään ei edusta koko Eurooppaa, sieltä puuttuu keskeisiä toimijoita, kuten Iso-Britannia, Norja ja Turkki, jota kaikki maat eivät miellä eurooppalaiseksi maaksi, mutta jolla on kuitenkin merkittävä rooli Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin rakentumisessa.

Särkkä uskoo, että EU:n edustajaksi valikoituisi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas ilmoitti jo olevansa valmiina edustajaksi neuvottelupöytään, mutta Särkkä arvioi tämän henkilöityvän liian haukkamaiseksi Venäjän suuntaan.

Särkän mukaan isojen Euroopan maiden tulisi olla edustettuina neuvotteluissa turvallisuusarkkitehtuurista, jotta ne myös sitoutuisivat ylläpitämään sitä tulevaisuudessa. Lisäksi Särkkä peräänkuuluttaa neuvotteluihin tarvittavan välittäjäosapuolta, jolla olisi tietoa ja kokemusta kanssakäymisestä Venäjän kanssa.

– Sellainen, joka herättää luottamusta kaikissa neuvottelujen osapuolissa. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että pitää olla täysin puolueeton maa, vaan pitää olla luottamusta herättävä toimija. Minusta silloin vaihtoehdoiksi jäävät Norja ja Suomi.

Särkän mukaan vaihtoehtoja Suomesta tulevaksi edustajaksi voisivat olla istuva presidentti Alexander Stubb tai tämän edeltäjä, presidentti Sauli Niinistö.

– Saattaisin nähdä ehkä jopa ennemmin Niinistön siinä, koska hänellä on ollut tietyllä tapaa toimivat suhteet Venäjään ennen tätä hyökkäyssotaa Ukrainaan. Hän on myös ollut mukana näissä erilaisissa raporteissa sekä selvityksissä, Särkkä pohtii.

– Mutta loppujen lopuksi tämä on valtapeliä. Mielenkiintoista nähdä, kuka Eurooppaa edustaa.

Yhdysvaltain erityislähettiläät Kushner ja Witkoff kävivät torstaina Moskovassa tapaamassa Putinia ennen kuin he saapuivat Dubliniin.

Putin ei torstaina osoittanut merkkejä siitä, että hän olisi taipumassa mihinkään myönnytyksiin sodan päättämiseksi. Kremlin poikkeuksellisesti televisioimassa alkukeskustelussa Moskovaan saapuneiden Witkoffin ja Kushnerin kanssa presidentti esiintyi jyrkkänä.

Putin ei ollut valmis vesittämään vaatimuksiaan Venäjän väitetysti miehittämien alueiden liittämisestä Venäjään. Presidentti myös torjui demilitarisoitujen vyöhykkeiden muodostamisen Venäjän ja Ukrainan alueiden väliin.

Myöskään länsijoukkojen lähettäminen Ukrainaan osana mahdollista sodan jälkeistä rauhanturvaamista ei Putinille sopinut. Hän sanoi pitävänsä länsijoukkojen lähettämistä sodan jatkamisena ja joukkoja näin ollen laillisina kohteina Venäjän iskuille.

Lisäksi saksalaislehti Bild uutisoi aiemmin perjantaina, että Venäjä olisi vaatinut Abu Dhabissa käydyissä Ukraina-neuvotteluissa Suomea lähtemään sotilasliitto Natosta. Bildin mukaan Venäjä esitti vaatimuksensa Euroopan maiden edustajille epävirallisissa neuvotteluissa.

Venäjä kiisti Bildin tiedot. Uutistoimisto Interfax uutisoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin kiistäneen, että Suomen vetäytymisestä Nato-jäsenyydestä olisi keskusteltu Arabiemiraattien Abu Dhabissa keskiviikkona käytyjen rauhanneuvotteluiden yhteydessä.