Kierrätystaiteilija välttelee rahan huonoa energiaa – Ritva Nurmi ei myy töitään ja päästää vieraat galleriaansa ilmaiseksi
Kierrätystaiteilija Ritva Nurmi karttaa rahan tuomaa huonoa energiaa. Siksi Nurmen luotsaamaan Navettagalleriaan on avoin pääsy eikä hän myy töitään.
– Haluan, että jokainen työ ilahduttaa satoja ihmisiä vuosittain, hän perustelee.
– Tämä on fantasiamaailma, joka eheyttää, tuo iloa ja antaa elämyksiä, on henkisen kuntoutumisen paikka, maallinen kirkko.
Nurmi ei koskaan etukäteen tee tarkkaa suunnitelmaa, jota kohti työstäisi materiaaleja. Korkeintaan mielessä on häivähtänyt visio. Korkeimmalta voimalta hän pyytää johdatusta tekemisiinsä ja kokee tehtäväkseen oman persoonansa heittämisen luovaan työhön ja ilon jakamisen taiteen kautta.
Hän sanoo siirtävänsä ”isolla sydämen siveltimellä” energiaa töihinsä.
– Koen luovani ympärilleni uskoa, että me jokainen uskaltaisimme olla oman tiemme kulkijoita.
Navettagalleriassa kiivan sesonki on kesällä. Mutta päinvastoin kuin useimmat kohteet, se on avoinna ympäri vuoden. Koska navetassa ei ole lämmitystä, taiteilijan onnistuu lämpötilan laskettua tapaamaan satunnaisesti.
– Mutta ovi on auki, valot voi sytyttää itse ja kuitata käyntinsä vieraskirjaan, Nurmi opastaa.
Kävijöitä riittää talvellakin, koska galleria sijaitsee Mikkelin Porrassalmella Kyyhkylän kartanon mailla.
Sotainvalidien Veljesliiton Kyyhkylä toimi kuntoutussairaalan osastona vuoteen 2003 saakka, jolloin Mikkelin kaupunki kiinteistöt ja maat. Kartano oli tyhjillään hetken, kunnes Kyyhkylä Oy vuokrasi ja remontoi sen nykyaikaiseksi hotelliksi.
ITE-taidetta Nurmi ryhtyi tekemään 1998 asuessaan vielä Kirkkonummella. Kun Kirkkonummen hälytyskeskus fuusioitui isompaan kokonaisuuteen, palkkatyöt loppuivat. Nurmi oli jo aiemmin eronnut 26 vuotta kestäneestä liitostaan. Oli aika etsiä uusia askelmerkkejä. Hän koki elävänsä uutta aikaa elämässään; itsenäisyyden aikaa.
Nurmi päätti muuttaa Mikkeliin. Siellä asui ja vaikutti vanha ystävä Uki Vuotilainen, joka oli aiemmin toiminut kansanedustajana ja maaherrana. Vuotilaisella oli vahvat siteet Kyyhkylän kartanoon, jonka rivitaloasuntoon Nurmi asettui ja laulatti viikoittain Kyyhkylän asukkaita. Laulun lahjakin kun on annettu.
– Ukin ideasta perustin Kyyhkylän tyhjillään olevaan navettaan kierrätystaidegallerian, Nurmi kertoo.
Hän kääri hihat: tyhjensi kolmasosan navetasta, siivosi sen ja sisusti galleriatoimintaan sopivaksi.
Osa näyttelystä on pysyvää, osa pakostakin vaihtuvaa, sillä uusia töitä syntyy 20–30 vuodessa eikä Nurmi myy töitään.
– Välillä minua ahdistaa, kun töitä on niin paljon, mutta vieraat näkevät tämän eri lailla. ”Ei voi olla totta”, on yleisin kommentti, Nurmi hymyilee.
Ensin kävijän huomion kiinnittää värikylläisyys, sen jälkeen tekijän kekseliäisyys. Arjen tutut esineet ovat hämmästyttävällä tavalla saaneet uudet roolit. Rajana on taivas.
Kierrätystaiteilija Nurmi on aivan yhtä värikäs kuin työnsäkin.
Nurmi kertoo tuunaavansa ja ompelevansa omat vaatteensa, aina hattuja myöten. Värikäs päähine toisena jälkeen käväiseekin Nurmen päässä. Niitä hän on ommellut pitsisistä alushousuista ja rintaliiveistä, joista E-kuppi istuu paremmin kuin B. Villaiset sukkahousut muuntautuvat hämmästyttävästi turbaanin oloiseksi talvihatuksi.
– Hauskuutan tuttuja tällä hattukavalkadilla, Nurmi nauraa.
Hauskoja hatut tosiaan ovat, ja ne saavat hämmästelemään taiteilijan ompelijan taitoja.
– Olen ommellut aina, hän kuittaa.
Nurmi yllättää iällään. Nuorekas eläkeläinen kertoo täyttävänsä ensi vuonna 77 vuotta. Hän on tyytyväinen elämäänsä. Puitteet antavat mahdollisuuden tehdä ITE-taidetta täysipainoisesti. Aikoineen avioliitossa oli omat haasteensa.
– Mutta en antaisi sitä aikaa pois, sillä se kasvatti minua tähän vaiheeseen elämässäni. Kaikella on tarkoituksensa.
Juttu on ilmestynyt alunperin Suomenmaan viikkolehdessä 9.11.2018. Suomenmaan voit tilata täältä .
