Keskustavaikuttaja Antti Hietaniemi uudistaisi puoluesihteerin pestin – "Tarvitaan toimitusjohtajamainen ote"
Pitkäaikainen keskustavaikuttaja Antti Hietaniemi katsoo, että nyt olisi oikea aika siirtää puoluesihteerin valinta keskustan puoluekokoukselta puoluevaltuustolle.
Hietaniemen mielestä kerran kahdessa vuodessa kokoontuvalla puoluekokouksella ei ole mahdollisuutta sellaiseen työnohjaukseen, jota puoluesihteeri tarvitsisi.
– Työnantajarooli jää epämääräiseksi ja kaukaiseksi, kun puoluesihteerin valinnan tekee puoluekokous, hän sanoo.
Hietaniemi huomauttaa, että puoluevaltuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, ja sen apuna ovat myös puoluehallitus ja työvaliokunta.
– Puoluevaltuusto pystyy käytännön työnohjaukseen ja kehityskeskusteluihin. Kun tämä roolitus olisi selvä, saataisiin sellaista jämäkkyyttä, jota tällä vanhalla systeemillä ei saada, Hietaniemi sanoo.
Hietaniemi näkee puoluesihteerin tehtävän muuttuneen ajan saatossa.
– Se on muuttunut selkeästi toimitusjohtajatyyppiseksi tehtäväksi, jos ennen puoluesihteeri oli enemmän toiminnanjohtaja. Nyt tarvitaan jämäkkä toimitusjohtajamainen ote tähän tehtävään vastaamiseen.
Hietaniemi toteaa, että puoluesihteeri on sekä keskustan puoluetoimiston että kenttätoiminnan pomo, ja tehtävä on monella tavalla vaativa. Keskustakonkari pitäisi hyvänä sitäkin, että uudistuksen myötä politiikan tekeminen jäisi entistä selkeämmin puheenjohtajistolle.
– Vuosikymmenten varrella tämän roolituksen osalta on ollut tiettyjä jännitteitä eri puheenjohtajien ja puoluesihteerien välillä.
Perholainen Hietaniemi on jo jättänyt luottamustehtävät keskustan ytimessä, mutta hän vaikutti parin vuosikymmenen ajan puoluehallituksessa ja vuosikymmenen työvaliokunnassa. Hän on toiminut myös puoluekokousten menettelytapavaliokunnan puheenjohtajana toistakymmentä kertaa. Paikallispolitiikassa Hietaniemi toimi 1970-luvulta lähtien.
– Olen saanut vankasti nähdä, mikä merkitys puoluesihteerin tuella on kenttätyölle aina paikallistasolle asti.
Hietaniemen mukaan nyt olisi otollinen hetki puoluesihteerin valintatavan muuttamiseen, sillä Riikka Pirkkalainen on ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa.
– Nyt ei ole sellaisia jännitteitä, että joku syrjäytettäisiin. Nyt voitaisiin käydä läpi organisaatiorakennetta ja suorittaa siitä asiallinen arvio, hän sanoo.
Puoluesihteerin valintaa on ennenkin yritetty siirtää puoluevaltuustolle. Puoluekokous äänesti sääntömuutosesityksen nurin vuonna 2018.
Hietaniemen mielestä uudelle pohdinnalle on nyt hyvin aikaa, sillä keskusta käynnistää kesäkuussa kenttäkierroksen, jonka aikana kierretään kaikki piirit ja pureudutaan järjestöstrategiaan ja vaalianalyysiin.
Hietaniemen mielestä puoluevaltuusto voisi valita jo Pirkkalaisen seuraajan syksyn kokouksessaan. Syyskuun ylimääräinen puoluekokous tekisi sitä ennen sääntömuutoksen puoluesihteerin valintatavasta.
Turun messukeskuksessa pidettävässä puoluekokouksessa päätetään myös keskustan presidenttiehdokkaasta ja valitaan varapuheenjohtaja tehtävän jättävän Riikka Pakarisen tilalle.
135-jäseninen puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välillä.
Meidän sarjamme ei ole tämä keskikokoisten puolueiden sarja.
Antti Hietaniemi
Keskustan ei tarvitse sirotella tuhkaa ylleen vaalitappion jälkeen, Hietaniemi sanoo.
Hän uskoo keskustalaisen linjan kantavan jatkossakin pääministeripuolueeksi saakka.
– Sellainen ote pitää nyt saada, että palaamme vaihtoehdoksi pääministeripuolueena. Meidän sarjamme ei ole tämä keskikokoisten puolueiden sarja.
Hietaniemen mukaan keskustalla on kaikki eväät nousuun, eikä puoluetta tarvitse profiloida uudelleen.
– Jotkut antavat ymmärtää, että keskustan pitäisi ottaa nyt täysin uusi asento, mutta siitä ei mielestäni ole kysymys, hän sanoo.
Hietaniemen mielestä keskustaa leimaavat etenkin maltillisuus ja asiallisuus.
– Meidän pitää pystyä nyt neljän vuoden aikana kirkastamaan kansalaisille ja itsellemmekin, mitä me olemme. Olemme ihmisyys- ja sivistyspuolue, joka ajaa kaikkien ja koko maan asiaa. Emme ole ääripuolue, vaan olemme aidosti keskusta.
– Emme höperehdi äärilaidassa missään asiassa, me katselemme sekä että -ratkaisuja. Hyväksymme myös aidosti sen, että meillä on eri näkemyksiä asioista. Kunnioitamme toisiamme ihmisinä, ja se on keskustan voima.
Hietaniemi on kuitenkin harmissaan siitä, että tämä ei ole aina pätenyt keskustan entisten puheenjohtajien kohtelussa. Puheenjohtajavaihdokset voisi hoitaa fiksumminkin, hän toteaa.
– Emme ole päässeet oikealla tavalla irti entisistä puoluejohtajista, vaan olemme enemmän tai vähemmän mollanneet heitä. Siitä on jäänyt ikävä maku moneen suuhun henkilöistä, jotka ovat kuitenkin hoitaneet hommansa hyvin. Se muutosprosessi on hoidettu huonosti.
– Nyt pitää opetella uusi kulttuuri. Voimme kiittää ja kunnioittaa tehtävänsä jättäviä puheenjohtajia ja siirtyä sitten uuden puheenjohtajan tueksi, Hietaniemi opastaa.
Hietaniemi on muistellut viime aikoina keskustan oppositiokautta 1987–1991. Hän oli silloinkin puoluehallituksessa.
– Eduskuntaryhmä ja puoluehallitus tekivät yhteistyössä jämäkkää oppositiopolitiikkaa. Ei siellä joutavasta räksytetty, mutta asiasta sanottiin selvästi.
– Oli sellaisia nimiä kuin Esko Aho, Mauri Pekkarinen, Matti Vanhanen, Maria Kaisa Aula ja Seppo Kääriäinen, voimakkaita persoonia, joiden johdolla uusittiin kaikki puolueen ohjelmat. Puheenjohtaja Aho oli tiukasti eduskuntaryhmän toiminnassa mukana ja nousi sitten pääministeriksi.
Hietaniemi muistuttaa, että keskusta on noussut myös Anneli Jäätteenmäen ja Juha Sipilän johdolla, ja Vanhanen oli poikkeuksellisesti pääministerinä lähes kaksi kautta.
– Meillä on hyvä historia ja hyviä esimerkkejä löytyy, hän toteaa.