Keskustan valtionvaravahdit haluavat lisää puhtia veronkierron kitkemiseen

Panaman papereiksi nimetty kansainvälinen veroparatiisipaljastus yllätti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk.).

Kalli pitää julkisuudessa olleita tietoja muun muassa Nordean roolista veroparatiisijärjestelyissä vakavina.

– Kun yrittää veropohjaa säilyttää ja pitää mahdollisimman laajana, ja sitten kun paljastuu tämmöisiä, että jotkut piilottelevat ja keinottelevat, niin onhan se erittäin vakava juttu ja rapauttaa kansalaisten luottamusta, hän myöntää.

– Miksi kaikki jälkiviisaat, jotka sanovat, ettei tämä ole yllätys, ole sitten toimineet aiemmin?

Kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä.

Kalli muistuttaa, että eduskuntakäsittelyssä palautettiin jo osa hallituksen harmaan talouden torjunnasta leikkaamista määrärahoista. Jos tarvetta lisäpanostuksiin ilmenee, niitä pitää hänen mukaansa ilman muuta harkita.

– Nyt pitää kuunnella poliisia ja verohallintoa.

Kalli korostaa, että myös kansainvälisiä toimintatapoja on kohennettava, jotta porsaanreiät saadaan umpeen.

– Aina pitäisi ilmoittaa, jos on olemassa tämmöisiä tuloja, ja tietojen vaihtoa pitää parantaa.

Kalli huomauttaa, että veronkierto on ollut Suomessakin esillä monta vaalikautta, ja siihen on myös yritetty puuttua.

– Eihän tämä varmaan koskaan valmiiksi tule, mutta tätä työtä pitää tiivistää ja tahtia kiristää.

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Mika Lintilä (kesk.) kiittelee tiedotusvälineitä niin sanottujen Panama-papereiden julkistamisessa.

Myös Lintilän mukaan kansainvälistä yhteistyötä veronkierron ja muun harmaan talouden kitkemiseksi on lisättävä.

Lintilä ehdottaa myös kotimaista pidemmän aikavälin seuranta- ja arviointiryhmää veronkierron ja muun harmaan talouden kitkemiseen.

Puolueiden edustajien lisäksi työryhmässä tulisi olla verohallinnon, poliisin ja muiden asianomaisten viranomaisten edustus.

– Ongelmiin on tähän asti puututtu liian ponnettomasti, vaikka myös edistystä on tapahtunut.

Lintilä muistuttaa kannanotossaan, että esimerkiksi verotusta koskeva automaattinen tietojenvaihto laajenee ensi vuonna.

Suomi on vuonna 2014 allekirjoittanut sopimuksen tietojenvaihdosta, joka on tulossa sovellettavaksi. Sopimuksessa on mukana lähes 80 valtiota ja oikeusaluetta.

– Tarvitaan etenkin EU:n yhteisiä toimenpiteitä. Nyt eduskunnan käsiteltävänä on komission esitys, jonka tavoitteena yhtenäistää ja vahvistaa EU-maiden sääntöjä veronkierron torjumiseksi. Keskeisintä ongelmien ratkaisemisessa on kansainvälisen tietojenvaihdon lisääminen, Lintilä sanoo.