Keskustan vaalikoordinaattori kannustaa somenäkymiseen kuntavaaleissa – muistuttaa myös toisista nurkan takana olevista vaaleista
Juha Iso-Aholla on takanaan keskustahistoriaa kohta parikymmentä vuotta. Hän on ehtinyt johtaa opiskelijajärjestöä, työskennellä toiminnanjohtajana ja avustaa pääministeriä.
– Lukioaikana meillä oli hyvä historian ja yhteiskuntaopin opettaja, joka tykkäsi haastaa maalaiskunnan lapsia, ja minä koetin haastaa isääni politiikasta. Keskustelut vakuuttivat, ja koin itseni aika keskustalaiseksi jo maailmalle lähtiessä.
Joulukuusta asti Iso-Aho on vaikuttanut puoluetoimiston vahvuudessa vaalikoordinaattorina. Ensimmäinen suuri koetus työssä ovat kuntavaalit.
– Korona-ajasta huolimatta ehdokashankinta sujui hyvin. Vaalien siirto tarkoitti kuitenkin sitä, että suurin ehdokashankinnan loppukiri hieman typistyi. Jatkoajalla saatiin toki lisää ehdokkaita ja meillä on taas selkeästi laajimmat listat.
Vaalikoordinaattori korostaa, että ehdokasasettelun onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää etenkin kuntavaaleissa. Toinen on, että ehdokas on näkyvillä.
– Valtaosassa maata on voinut nyt touko-kesäkuussa jo kampanjoida myös toreilla, mutta silti ihmiset liikkuvat aiempaa vähemmän. Tässä tilanteessa korostuvat somessa näkyminen ja henkilökohtaiset yhteydenotot. Suosittelen myös vaalivideoiden tekoa, ne toimivat somessa hyvin.
Someutumisessa on sekä uhkia että mahdollisuuksia, Iso-Aho sanoo.
– Sosiaalinen media on suhteellisen edullinen alusta kenelle tahansa, ja siksi se tasa-arvoistaa ehdokkaita. Toki kampanjan tavoittavuus ja järjestelmällisyys somessa vaatii pidemmälle vietyä osaamista, jota ei ole kaikilla. Siihenkin pyrimme keskustaväkeä kouluttamaan.
– Tunnettu lieveilmiö somessa on kova kielenkäyttö, palaute saattaa olla hyvinkin tylyä. Ehkä ruudulla näkyvää ihmistä ei koeta samalla tavalla oikeana ihmisenä, ja tämä johtaa asiattomuuksiin.
Joka tapauksessa tulevista kuntavaaleista voi puhua somevaaleina, sillä netissä tapahtuvan mainonnan osuus ehdokkaiden budjeteista vaikuttaa monikertaistuvan, Iso-Aho kiteyttää.
Keski-Pohjanmaalta nykyisen Kokkolan alueelta Ullavasta lähtenyt Iso-Aho on nykyään hämäläinen. Hän aloitti vuoden 2015 alussa keskustan Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtajana ja muutti Hämeenlinnaan.
Tuleva vaimo löytyi jonkin ajan päästä, ja tämä työskenteli siihen aikaan Somerolla. Kun yhteen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi, asuinpaikaksi valikoitui suunnilleen kummankin työmatkojen puolivälistä Tammela.
– Näin etätyöaikana työpaikkojen sijainnilla ei tietenkään ole ollut niin väliä, Iso-Aho toteaa.
– Toivottavasti etätyöstä jää ainakin osittain uusi normaali. On hyvin keskustalainen ajatus, että ihmiset saavat itse päättää, mikä heidän elämäntilanteisiinsa sopii. Nykyiseen verrattuna toki olisi hyvä nähdä työkavereita useammin, myös minun työssäni.
Kun Iso-Aho siirtyi vaalikoordinaattoriksi, oli puoluetoimiston väki ja keskustan toiminta toki tuttua, mutta uuden opettelu korona-aikana piti kuitenkin kiireisenä etenkin alkuvuodesta. Samalla tiiviisti käynnissä oli puolueen ehdokashankinta.
– Kun etäyhteydellä näkee työkavereita, pitää aina olla jokin asiallinen asia, jonka takia sen Teams-puhelun aloittaa. Kasvokkaisissa kahvitaukokeskusteluissa kuitenkin oppii paljon myös muiden työstä, ja nyt ei voi nykäistä hihasta ja kysyä toisen näkemyksiä.
Vanhaa Hämettä on myös opiskelukaupunki Tampere, jonne Iso-Aho tuli opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa vuonna 2003. Tavoitteena oli diplomaatin ura, mutta nykyään se ei häntä innostaisi.
– Arvot muuttuvat vuosien myötä. Kyllä sitä nykyään arvostaa, että on vakituinen osoite ja perhe siellä saman katon alla.
Parin vuoden päästä opintojen aloittamisesta ja vaihdossakin käytyään Iso-Aho lähti mukaan keskustaopiskelijoihin. Hän löysi itsensä hieman myöhemmin liiton puheenjohtajan paikalta.
Puheenjohtajakisassa oli ehdolla myös tuleva Hanna-vaimo.
– Hanna pääsi liittohallituksen varajäseneksi. Olimme jo silloin samalla aaltopituudella, eikä mennyt kuin kymmenisen vuotta, että aloimme seurustella, Iso-Aho naurahtaa.
Opiskelijaliiton jälkeen tie kävi eduskuntaan silloisen pääministeri Matti Vanhasen avustajaksi. Pääministerin erityisavustajaksi hän nousi äitiysvapaan sijaisena Vanhasen loppukaudeksi.
– Silloin hallitusvastuun paineissa opin tuijottamaan liiaksi vain päivänpolitiikkaa ja harmittelemaan median tekemiä sanavalintoja kunkin päivän lehdessä. Suurien kokonaisuuksien hahmottaminen ja aatteellinen työ hämärtyvät keskustallakin liian usein päivänpolitiikan paineissa.
Iso-Ahon työrupeama kestää vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeiseen kesään.
Hän muistuttaa, että kuntavaalien jälkeenkään keskustaväki ei saa jäädä lepäämään laakereillaan. Seuraavana edessä ovat maakuntavaalit. Siitä lähdetään edelleen, että ne ovat alkuvuodesta 2022, Iso-Aho painottaa.
– Maakuntavaaleihin lisää haastetta tuottaa niiden uutukaisuus. Ehdokkaita pitää alkaa etsiä heti kesän jälkeen ja työ aloittaa pian kuntavaalien jälkeen. Vaaliohjelma jo onkin työn alla.
– Ovathan nämä tärkeät vaalit keskustalle, että päästäisiin alusta asti uusissa maakunnissa vaikuttamaan sotepalveluihin ja koko järjestelmän muodostumiseen, hän pohtii.
Juttu on alunperin ilmestynyt toukokuun Suomenmaassa. Lehden voit tilata täältä.
