Keskustan Pakarinen ei niele kuutoskaupunkien tavoitteita – "puoluepoliittisesti värittyneitä ikuisuusteemoja"
Tiistaina julkaistussa kuuden Suomen suurimman kaupungin tavoiteasiakirjassa kaupungit painottavat, että Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuuden kannalta suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta tai kestävän kasvun vauhdittaminen, ratkaistaan kaupungeissa. Kuutoskaupunkien ryhmän muodostavat Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu.
Kaupungit kertovat haluavansa vahvistaa valtion ja kuuden suurimman kaupungin välistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös uusien investointien houkutteleminen kaupunkeihin.
Useiden hyvien tavoitteiden rinnalla on keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarisen mukaan ”puoluepoliittisesti värittyneitä ikuisuusteemoja”, joista etenkin kokoomus näyttää saaneen lemmikkinsä sisällytetyksi ilman suurempia vastalauseita. Näistä ehkä selvimpänä näkyvät hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen kritisointi.
– Kaupunkien taloudellisten edellytysten vahvistaminen on koko Suomen etu. Siitä voi olla samaa mieltä. Minua kuitenkin ihmetyttää, että miten esimerkiksi sote-uudistus olisi heikentänyt kaupunkien investointikykyä. Näinhän voi olla vain, jos sotepalvelut nähtiin aiemmin lainakassana, josta saattoi nipistää milloin mihinkin muuhun hankkeeseen, keskustan kaupunkityötä vetävä Pakarinen sivaltaa kannanotossa.
Kuutoskaupungit puolustavat niin sanottuja MAL-sopimuksia, jotka keskustan haluaa täysremonttiin.
– Ne tulisi päivittää huomioiden ilmastonmuutos, ihmisten asumistoiveet sekä tasapainoinen aluekehitys.
– Tämä esitetty nykymallin jatkaminen ei vastaa tulevaisuuden haasteisiin. MAL-sopimusten tilalle pitäisi solmia maakunnittaiset ilmastosopimukset, joissa tavoitteena on määrän sijaan alueiden ilmastoimien tukeminen ja kestävät yhdyskunnat. Näin sopeudutaan koronan jälkeiseen monipaikkaiseen Suomeen tukien samalla suurimpia kaupunkeja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kilpailussa kansainvälisten verrokkien kanssa, linjaa Pakarinen.
Myös nopeat ratayhteydet ovat edelleen kaupunkien tavoitteena.
– Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysryhmä julkaisi vain viikko sitten raporttinsa koskien nopeampia junayhteyksiä suurten kaupunkien välillä. Raportissa todettiin hankkeiden ilmastovaikutusten olevan negatiivisia nykyisen rakennusteknologian puitteissa ja laajemminkin hyödyt näyttäisivät jäävän kustannuksia pienemmiksi, Pakarinen huomauttaa.