Keskustan Mehtälä energia- ja ilmastostrategiasta: Turve pidettävä vähintään huoltovarmuuskäytössä
Toiseksi suurin oppositioryhmä keskusta arvostelee hallitusta turpeen käytön vähentämisestä.
Keskustan ryhmäpuhuja Timo Mehtälä huomautti eduskunnan keskustelussa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta, että hallituksen esityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä merkittävimmin nykytilanteesta vähenee turpeen energiakäyttö.
– Kyse on kotimaisesta energiasta, joka olisi huoltovarmaa. Hallituksen linja vaarantaa myös kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden, mikä on kotimaiselle ruuantuotannolle iso riski, Mehtälä varoitti.
Hallituksen selonteossa lähtökohdaksi on keskustaedustajan mukaan otettu hiilineutraalisuuden saavuttaminen. Ilmastopolitiikka on isännän asemassa, ja energiapolitiikka sekä huoltovarmuus on jätetty rengin rooliin.
Mehtälän mukaan huoltovarmuuden pitää olla isäntä talossa, ja sähkön ja lämmön riittävyydestä pitää huolehtia kaikissa olosuhteissa. Hän muistutti, että tänä talvena turvetta on jouduttu ajamaan lämpölaitoksiin täydellä teholla vastoin suunnitelmia.
– Toinen uhka on, että lämmöntuotantomme on yhä enemmän sähkön varassa. Polttoon perustuvia CHP-laitoksia on purettu, ja monen kaupungin kaukolämpö tuotetaan nyt sähkökattiloilla. Jos sähkönsiirtoon tulee häiriö, koko kaupunki kylmenee. Siis kaupunkeja olisi kylmänä, tässä ajassa – uskomatonta.
Mehtälän mukaan ainoastaan CHP-laitokset polttoainetoimittajineen voi tämän estää.
– Kurssia on pakko korjata. Erinomainen lämmöntuottaja energiaturve pitää säilyttää vähintään huoltovarmuuskäytössä. Juuri nyt tärkeintä on varmistaa, että olemassa olevaa kapasiteettia ei enää poisteta käytöstä.
Varavoimalaitoksia tulee Mehtälän mielestä käyttää välittömästi, kun sähkön tai lämmön tarve sitä edellyttää.
– Milloin Meri-Porin voimala voidaan käynnistää, kun edes pitkä tuulivoiman tuotantokatkos ei sitä mahdollistanut?
Mehtälä sanoi strategiaa lukiessaan ajatelleensa, kuka Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa oikein johtaa. Energia- ja ilmastopolitiikan perusta on maankäyttösektori, jonka hiilinielut ratkaisevat, pääseekö Suomi tavoitteeseen hiilineutraalisuudessa, hän huomautti.
– Tällainen lähestymistapa on erikoinen, koska ruoantuottajat ja metsätalousyrittäjät ovat silloin vastuussa siitä, että suomalaisten päästöt tulevat kuitatuksi.
Ilmaston lämpeneminen tulee Mehtälän mielestä ratkaista päästöjä vähentämällä.
Erikoista on Mehtälän mukaan sekin, että ruoantuottajien päästöt lasketaan vain maatalouden päästöiksi, vaikka kukaan ei tiettävästi selviä syömättä kovin pitkään.
– Ei Norjankaan öljyä lasketa Norjan päästöksi, vaan sen, joka sitä kuluttaa.
Mehtälän mielestä metsien osalta pitää EU:ssa vaikuttaa siihen, että maaperäpäästöjen ja nielujen laskemisessa tulokset ovat vertailukelpoisia koko EU-alueella.
– EU:n laskentapohjat eivät huomioi, ymmärrä, eivätkä arvosta Suomen yli 100 vuotta kestänyttä metsien puumäärän laskentaa. Viimeisimmän tiedon mukaan kasvu ylittää selvästi hakatun puun määrän ja luonnollisen poistuman. Metsien hiilinielu vahvistuu siis koko ajan.
Mehtälä huomautti, että Suomessa EU:n laskentamalleilla metsät ovat välillä päästölähde ja välillä hiilinielu, kun laskentamallit muuttuvat.
– Päätöksentekijät laitetaan tekemään ratkaisuja epäselvien ja vaihtelevien mittaustulosten pohjalta. Onko tässä mitään järkeä? Ei ole.