Keskustan Kalmari ennallistamisasetuksesta: "Pettymys ja järkytys"
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk.) mielestä Orpon hallitus on epäonnistunut lupauksessaan vahvemmasta EU-vaikuttamisesta.
EU:n ympäristöministerit hyväksyivät maanantaina ennallistamisasetuksen. Suomen Kai Mykkänen (kok.) äänesti asetusta vastaan.
Kalmarin mukaan asetus on erityisen vahingollinen ja epäedullinen juuri Suomelle, sillä suhteellisesti laskettuna ennallistamistoimien hintalappu on Suomelle kaikkein kovin.
Päällimmäisiksi tunteikseen Kalmari sanoo pettymyksen ja järkytyksen.
– Vielä pari kuukautta sitten ennen EU-vaaleja näytti siltä, että Suomen edun mukainen ennallistamisasetukselle kielteinen kanta olisi muodostumassa myös jäsenmaiden enemmistön kannaksi. Mutta nyt näyttää pahasti siltä, että se työ jäi hallitukselta tyystin tekemättä, Kalmari harmittelee tiedotteessa.
Keskustaedustaja miettii, jäikö hallitukselta puuttumaan vaikuttamiskyky vai vaikuttamistahto.
Kalmari huomauttaa ministeri Mykkäsenkin todenneen, että asetuksen suurin ongelma ovat suhteettoman suuret kustannukset Suomelle.
Asetuksen mukaan EU-alueella olisi tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on erityisen paljon luontotyyppejä, joita asetus koskee.
Kalmarin mukaan uhkana on, että toimia joudutaan kohdistamaan merkittävässä määrin myös metsiin. Silloin vaarassa ovat suomalainen metsätalous, metsänomistajien oikeusturva ja omaisuuden suoja.
– Ministeri Mykkäsen on selvitettävä eduskunnalle, miten tällainen äkillinen käänne jäsenmaiden kannoissa pääsi tapahtumaan. Miksi Suomen kanta sivuutettiin päätöksenteossa? Tässä tilanteessa hiljaa eivät voi olla myöskään perussuomalaiset. Vastuu Suomen edun puolustamisesta on ilman muuta koko hallituksella, Kalmari sanoo.
Kalmarin mielestä hallituksen EU-kannat ovat muutenkin jääneet monilta osin epäselviksi ja vaikuttamistyö tuloksettomaksi.
Hallituksen avoimeksi jääneitä kriittisiä kantoja on perusteltu muun muassa sillä, ettei Suomi jäisi muutoin neuvotteluiden ulkopuolelle.
– Pääministeri Petteri Orpo on kutsunut mielellään eurooppalaisia puoluekollegoitaan ihailemaan Suomea, mutta mitä näillä vierailulla on saatu aikaan? Suomalaisilla on oikeus vaatia hallitukselta ryhdikkäämpää EU-vaikuttamista, Kalmari summaa.
Hänen mukaansa seuraava näytönpaikka on ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanosuunnitelman laadinta. Kustannusten kohtuullistamiseen ja toimien oikeudenmukaiseen kohdentumiseen on hänen mukaansa vielä mahdollista vaikuttaa.
– Mikään sellainen ratkaisu, jossa hallituksen epäonnistuneen EU-vaikuttamisen tosiasiallisiksi maksajiksi joutuisivat suomalaiset maanviljelijät tai metsänomistajat ei voi tulla kyseeseen, Kalmari linjaa.