Keskustalta toimenpidelista suomalaisten lapsilukutoiveiden toteutumiseksi – "Suomen ei pidä jatkaa väestökehityksen ajopuuna"
Keskusta vaatii toimia syntyvyyden ja aktiivisen ikääntymisen eteen. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko sekä eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Hanna-Leena Mattila ja Eeva Kalli esittelivät keskustalaisia avauksia väestöpolitiikkaan tiedotustilaisuudessa perjantaina.
– Suomessa on pitkään otettu väestökehityksen suunta annettuna eikä siihen ole pyritty vaikuttamaan. Suomen ei pidä jatkaa väestökehityksen ajopuuna, vaan meidän pitää pyrkiä maltilliseen väestönkasvuun selkeillä toimenpiteillä, Saarikko sanoo tiedotteessa.
Keskustan tavoitteena on, että suomalaisten toivottu ja toteutunut lapsiluku olisivat nykyistä lähempänä toisiaan. Tällä hetkellä 20–39-vuotiaiden naisten oma lapsilukutoive on lähes kaksi lasta. Vuonna 2019 suomalaisnaiset saivat keskimäärin 1,35 lasta.
Keskustan mielestä Suomessa pitäisi pyrkiä lähivuosina kohti 1,6:n kokonaishedelmällisyyslukua. Se tarkoittaisi, että useampi saavuttaisi toivotun lapsilukunsa. Tämä olisi viime vuosien aikana merkinnyt noin 6 000–9 000 vauvaa nykyistä enemmän vuodessa.
– Uusi sukupolvi on aina uusi toivo ja iloinen asia. Ei ole yhdentekevää, miten puhumme lapsista ja perheellistymisestä. Meidän pitää rohjeta sanoa, että toivomme Suomeen lisää vauvoja, Saarikko linjaa.
Hallituksen lausuntokierrokselle lähtenyt perhevapaauudistus on keskustan työryhmän mukaan perhemyönteinen. Perheiden etuudet ja palvelut eivät kuitenkaan tule perhevapaauudistuksella valmiiksi.
– Tarvitsemme ennen kaikkea perheellistymiseen kannustavaa yhteiskunnallista ilmapiiriä, pitkäjänteistä sitoutumista perheystävällisyyteen sekä poliittisia päätöksiä syntyvyyttä, vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tukeviin täsmätoimiin kunnissa ja valtakunnan tasolla, kansanedustaja Eeva Kalli toteaa.
– Esimerkiksi äitien oikeutta äitiysfysioterapiaan pitää parantaa. Myös vanhemmuuden vaikutukset eläkkeisiin on joissain maissa kompensoitu Suomea paremmin, ja Suomeen sopiva eläkehyvitysmalli olisikin syytä selvittää.
Jotta toivottu lapsiluku olisi mahdollinen entistä useammalle, keskustan työryhmä parantaisi hedelmöityshoitojen saatavuutta.
Käytännössä hoitojen saatavuutta voitaisiin parantaa julkisella puolella toteutettavien hoitokertojen ja Kela-korvattujen hoitokertojen määrää lisäämällä, työn ja hedelmöityshoitojen yhteensovittamista helpottamalla sekä hoitojen ehtojen muuttamisella siten, että hedelmöityshoitoihin voisi hakeutua myös kolmatta lasta toivovat.
Keskenmenojen hoitoon keskustalaiset ehdottavat kansallista hoitopolkua, joka sisältää selkeän kliinisen hoitoonohjauksen ja hoidon lisäksi seurannan, mahdollisuuden psyykkiseen tukeen sekä toistuvien keskenmenojen syyn tutkimisen.
– Keskenmeno on perheellistymistä toivovalle elämän kokoinen menetys. Liian usein menetyksestään kärsivä joutuu kohtaamaan terveydenhuollossa vähättelyä ja psykososiaalisen tuen puutetta, Kalli jatkaa.
– Keskenmenojen hoidossa unohtuu liian usein myös äidin kumppanin tukeminen. Tukea ja vastauksia avoimiin kysymyksiin on menetyksen keskellä saatava myös muualta kuin vauva.fi -keskustelupalstalta.
Keskustan työryhmä esitteli tiedotustilaisuudessa myös puolueen toimenpiteitä ikääntyneille. Työryhmä muistuttaa, että ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita tarvetta hoivapalveluille.
– Esitämme eläköitymisneuvoloita ja ikäkausitarkastusten laajentamista ikääntyville. Panostus ikäkausitarkastuksiin on kustannustehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla saadaan kiinni piileviä sairauksia ja muita ongelmia jo varhaisessa vaiheessatoteaa kansanedustaja Hanna-Leena Mattila.
– Erityisen tärkeää ikääntyvien tavoittaminen on nyt korona-ajan keskellä ja sen jälkeen: oman kodin seinien sisälle eristäytyminen on vaarantanut ikääntyneiden toimintakykyä. Meidän on saatava mummot ja papat ulos liikkeelle muiden joukkoon heti, kun tautitilanne sen sallii!
Keskustalaiset korostavat, että moni eläkeikäinen on työhaluinen ja täynnä virtaa. Osa-aikainen työssäkäynti tulee olla mahdollista ja jopa normaalia eläköitymisen jälkeen niille, jotka haluavat.
Keskustalaiset muistuttavat, että jo nyt moni työssäkäyvä kantaa hoivavastuuta vanhemmasta sukupolvesta, usein pitkänkin matkan päähän. Perheystävällinen työpaikka tunnistaa työntekijänsä tarpeet paitsi lasten, myös ikääntyneiden hoivaan.
Pidemmällä aikavälillä omaishoitolakiin tulisi puolueen mielestä lisätä uusi kulukorvaus omaisiaan työn ohessa hoitaville. Korvausta voisi saada esimerkiksi matkakuluihin ja se toimisi omaisten osallistumisen rohkaisuna ja tunnustamisena.
– Omaishoitajat ovat vapaansa ansainneet, mutta aina he eivät niitä pysty pitämään. Liian usein syynä on se, ettei sopivaa hoitopaikkaa omaiselle ole. Esitämme perhehoidon lisäämistä omaishoitajien vapaiden aikaiseksi ratkaisuksi, Hanna-Leena Mattila toteaa.