Keskustaedustajilta kirjallinen kysymys: " Suomalaisella viljelijällä on oikeus luottaa siihen, että luvatusta todella pidetään kiinni"
Keskustan kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Anne Kalmari ovat jättäneet yhdessä useiden allekirjoittaneiden kanssa vastuuministerille osoitetun kirjallisen kysymyksen koskien hallituksen toimia maatalouden kannattavuuden edistämiseksi.
Kysymyksen perusteella on jäänyt epäselväksi, löytyykö hallitukselta halua maatalouden välttämättömään tukemiseen, sekä se milloin hallitus aikoo lunastaa lupauksensa ruokaketjun uudistamisesta oikeudenmukaisemmaksi.
– Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja Välittävä Suomi todetaan aivan oikein, että maatalouden kannattavuus on edellytys suomalaisen ruoantuotannon jatkumiselle. Ohjelmassaan hallitus on luvannut sitoutua viime kaudella valmistuneen Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotuksiin, kaksikko toteaa tiedotteessaan.
Tällä hetkellä erityisesti investoineet maatilat ovat vaikeuksissa kohonneiden korkokustannusten kanssa. Tilojen maksuvalmiuskriisiä pahentaa tukimaksujen aikataulun muuttuminen tänä vuonna aiempaa myöhemmäksi.
Keskustaedustajien mukaan akuuttina ongelmana tiloilla on tämän lisäksi sateista johtuva puintien viivästyminen. Taloudellinen tilanne on yleisesti vaikea, sillä taustalla ovat korkeat panos- ja energiakustannukset ja kuivuuden aiheuttama keskimääräistä heikompi satotaso.
Edellisen vaalikauden lopulla eduskunta hyväksyi maatalouden kustannustukipaketin, jolla kompensoitiin lannoitteiden ja sähkön äkillistä hintojen nousua. Kyseistä tukea on vielä käyttämättä 65 miljoonaa euroa.
– Olisi välttämätöntä, että tuo summa kohdennettaisiin uudelleen maataloussektorin tukemiseen. Myös edellisestä huoltovarmuuspaketista on jäänyt käyttämättä muun muassa kosteikkoihin suunnattuja rahoja. Hallituksella olisi nyt mahdollisuus osoittaa hieman maatalousmyönteisyyttä ja kohdentaa nämä rahat esimerkiksi maatalouden investointien tukemiseen. Tuen tarve ei ole poistunut, eikä ruuantuotannosta ole varaa leikata, vetoaa Hanna-Leena Mattila.
Maatalouden kannattavuuden korjaamiseksi tarvitaan keskutalaisten mukaan myös ruokaketjun rakenteellisia uudistuksia.
Hallitusohjelmassa luvataan puuttua elintarvikeketjussa vallitsevaa epätasapainoon ja parantaa alkutuottajien neuvotteluasemaan suhteessa muihin ketjun toimijoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä muutoksia niin elintarvikemarkkina-, kilpailu- kuin hankintalakiin.
Anne Kalmarin mielestä tosiasia on, että elintarvikeketjun tasapaino saadaan käännettyä oikeudenmukaisempaan suuntaan vain lakimuutoksilla.
– Etenkään kauppajäteillä ei ole aitoa halua vapaaehtoisesti antaa tuumaakaan periksi neuvotteluasemastaan. Hallitusohjelman kirjaukset on saatava pikimmiten eduskuntaan päätöksentekoon. Suomalaisella viljelijällä on oikeus luottaa siihen, että luvatusta todella pidetään kiinni, muistuttaa Kalmari.