Keskusta vapauttaisi hyvinvointialueet hallituksen tarkkailuluokalta – "Kotikatsomossa on pudottu sohvalta"
Keskusta arvosteli eduskunnan kyselytunnilla hallituksen päätöstä ottaa kuusi hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen. Näitä talousongelmien kanssa painivia alueita ovat Lappi, Keski-Suomi, Vantaa ja Kerava, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Satakunta.
Keskustan kansanedustaja Mika Riipi ihmetteli, miten tämä parantaa ihmisten tilannetta. Riipi kertoi, että hänen kotikunnassaan Sodankylässä ollaan sulkemassa muistisairaiden ikäihmisten loppuelämän koti Nutukas, ja lähipalveluita ajetaan alas ympäri maata.
– Tällä tiukalla ohjauksellako se ihmisten hätä nyt helpottuu, miten ihmeessä se helpottuu, Riipi kysyi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselta (kok.).
Ikosen mukaan haaste on tällä hetkellä se, miten alueet pystyvät taloutensa hallitsemaan ja miten talous saadaan kestämään niin, että palveluita on tulevaisuudessakin.
– Ja siitä syystä nämä kuusi aluetta olemme ottaneet tällä tavalla tiiviimpään ohjaukseen, jolla yhdessä haetaan, mitä valtio voi tehdä, jotta alueet onnistuvat, mitä alueet voivat tehdä enemmän ja mitä hyvää opittavaa näillä alueilla on myöskin muualta.
– Eli tässä on tavoitteena auttaa myöskin Lappia ja näitä muita alueita onnistumaan siinä omassa työssään. Samassa pöydässä ollaan, Ikonen totesi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi hallituksen laittaneen kuusi aluetta yläasteen tarkkailuluokalle, mutta ministeri pyörittelee eduskunnassa hallinnollisia termejä.
– Kotikatsomossa on pudottu sohvalta tämän teidän munkkilatinanne äärellä.
– Voisitteko nyt kertoa, ministeri Ikonen, miten tarkkailuluokka ja muukin hyvinvointialueitten syyllistäminen parantavat lähipalveluita, Kurvinen tivasi.
Ikosen mukaan ”on hyvä palauttaa mieleen, mitä tämä edellisen hallituksen säätämä sote-uudistus tarkoittaa”.
– Palataan siihen, missä on päätösvalta lähipalveluista. Lähipalveluista päättävät hyvinvointialueet. Ne ovat itsehallinnollisia alueita, joissa tehdään päätökset myöskin näistä palveluista, ministeri kuittasi.
Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen näkee, että ministeriaitiossa on aivan toisenlainen todellisuus kuin sote-alan ammattilaisilla, hyvinvointialueiden asiakkailla ja omaisilla.
– Pidentäkää hyvinvointialueiden alijäämien kattamisaikaa. Se turvaisi työrauhan, ja uudistukset ehtisivät vaikuttaa myös taloudellisesti. Perukaa yksityislääkäreiden Kela-korvausten 500 miljoonan euron korotus. Se ei ole lyhentänyt hoitojonoja, vaan se on valunut lääkärifirmojen omistajien taskuun. Ohjatkaa tämä raha hyvinvointialueille, Kettunen opasti hallitusta.
Ikonen vastasi, että hallituksella on myöskin tällainen ”ihan kokonaisvaltainen korjaussarja” sote-uudistuksen jälkeen.
– Me olemme täällä yhdessä todenneet, että tämä vanha lakipaketti, jonka edellinen hallitus teki, ei tällä hetkellä toimi optimaalisesti eri puolilla Suomea. Sen takia me uudistamme tällä hetkellä rahoitusta. Me olemme uudistaneet tätä ohjausta, jotta voimme tukea paremmin hyvinvointialueita onnistumaan eri ministeriöiden yhteistyössä, ministeri sanoi.