Keskusta: Valinnanvapaus on sote-uudistuksessa vain hyvä renki

Valinnanvapaus on hyvä renki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamisessa, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) sanoo.

– Se on väline, ei itsetarkoitus.

Heikkisen johtama työryhmä on valmistellut soten valinnanvapautta koskevan linjauksen, jonka hän esitteli torstaina keskustan eduskuntaryhmälle.

Professori Mats Brommelsin työryhmä jättää oman esityksensä suomalaiseksi valinnanvapausmalliksi sosiaali- ja terveysministeriölle kuluvan kuun lopussa.

Keskustan valinnanvapauslinjaus on valmisteltu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuvien keskustaedustajien ja asiantuntijoiden yhteisvoimin. Heikkinen on valiokunnan varapuheenjohtaja ja keskustan valiokuntaryhmän vastaava.

Heikkisen mukaan keskusta haluaa varmuuden, että uudistuksella tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluja ja tuoda työtä kaikkialle maakuntiin, ei pelkästään keskustaajamiin.

Hän korostaa, että uudistuksessa julkinen taho, maakunta, säilyy vahvana isäntänä.

Keskustan mielestä palvelujen kriteereistä on voitava päättää myös maakuntatasolla, eli lainsäädäntö ei saa olla liian tiukka.

Tärkeänä kohtana Heikkinen pitää myös sitä, että palveluja tarjoavat yritykset maksavat veronsa Suomeen.

Meillä ei ole varaa epäonnistua.

Hannakaisa Heikkinen

Valinnanvapauden toteuttamisessa keskusta haluaa edetä askel askeleelta. Silloin on mahdollista ottaa oppia niiltä, jotka ovat jo pitemmällä, esimerkiksi Ruotsista.

– Valinnanvapaus on yksi väline siihen, että pystymme taittamaan sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Meillä ei ole varaa epäonnistua, Heikkinen sanoo.

Vuonna 2014 sote-menot olivat noin 22 miljardia euroa.

Heikkisen mukaan maakuntien ihmiset ovat huolissaan työpaikkojen säilymisestä. Hän uskoo, että valinnanvapaus antaisi pienyrittäjille mahdollisuuden työllistää itsensä ja tarjota työtä muillekin.

Keskustassa korostetaan, että yhteisillä rahoilla tarjottavan hoidon on oltava vaikuttavaa, ja siihen on jokaisen palveluntuottajan sitouduttava.

Kun julkinen järjestäjä määrittelee valinnanvapauden piiriin kuuluville sote-palveluille hinnan, tuottajien kilpailu tapahtuu laadun kautta. Sitä on pystyttävä mittaamaan.

Keskustassa on pohdittu runsaasti myös, miten julkinen ja yksityinen sektori voivat kilpailla reilusti samoin edellytyksin. Puolueessa korostetaan, että määritellyn hoitotarpeen päälle ei voi tarjota lisäpalveluja julkisen kassan piikkiin.

Tällaisesta käy esimerkkinä hampaan paikkaus. Sen jälkeen yrittäjä – ja jatkossa myös julkinen terveyspalvelu – voivat tarjota vaikka hampaiden valkaisua. Se olisi mahdollista, mutta vain kokonaan asiakkaan omalla kustannuksella.

Linjauksessaan keskusta yhtyy ay-liikkeen ja työantajien näkemykseen, että työterveyshuollon asemaa ei tulisi olennaisesti muuttaa sote-uudistuksen ensi vaiheessa.

Työterveyshuolto on keskustan mukaan kolmikantakysymys, koska sitä rahoittavat valtaosin sekä työntekijät että työnantajat.

Keskusta haluaa kuitenkin, että työterveyshuolto painottuu jatkossa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen.

Puolue edellyttää myös, että työelämän nivelvaiheet, työttömäksi jääminen, eläköityminen ja pitkittyneet epätyypilliset työsuhteet huomioidaan työterveyshuollossa nykyistä paremmin.

Ylioppilaiden terveydenhoidollekin keskusta antaa tunnustusta.

Vaikka puolue pyrkii sote-rahoituksessa yksikanavaisuuteen, se ei pidä mielekkäänä murtaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perusperiaatteita ja asemaa. Ne tulisi turvata erillisenä kohtana sote-rakenteiden järjestämislaissa.

Keskusta pitää tärkeänä, että korkeakouluopiskelijoita kohdellaan samanarvoisesti. Siksi YTHS:n palvelu tulisi laajentaa koskemaan kaikki korkeakouluopiskelijoita. Palvelun laajentaminen ammattikorkeakoulujen opiskelijoille tulisi toteuttaa omarahoitusmaksulla, keskusta katsoo.

Heikkinen ottaa työterveyshuollon ja ylioppilasterveyden rinnalle myös kouluterveydenhoidon. Myös se pitää hänen mukaansa hoitaa niin, että se jatkossakin tavoittaa lapset ja lasten tarpeet.

– Ehyttä ei pidä korjata, kun muutettavaa on joka tapauksessa paljon, hän sanoo.