Keskusta purkaisi paikallisen sopimisen esteitä ja rakentaisi pitkäaikaistyöttömille portaat työelämään

Työelämä

Keskusta edistäisi paikallista sopimista poistamalla sen esteet järjestäytymättömiltä alle 30 työntekijän yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä.

Keskustan esittämässä mallissa ei olisi niin sanottua luottamusmieslukkoa, joka estää asioista sopimisen ilman luottamusmiestä. Järjestäytymisasteesta riippumatta paikallinen sopimus pystyttäisiin neuvottelemaan.

Matalan järjestysasteen työpaikoilla voitaisiin valita sopimusvaltuutettu, joka edustaisi koko työyhteisöä tilanteessa, jossa järjestäytyneitä ei ole yli 50 prosenttia.

Paikallisen sopimisen laajentamisen yhteydessä lakiin kirjattaisiin myös työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa ja päätöksenteossa yli 100 henkilön yrityksissä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi hallitus- tai johtoryhmätasolla.

Esitykset sisältyvät puolueen tuoreeseen työelämälinjaukseen. Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Markus Lohen mukaan paikallinen sopiminen on ollut politiikan agendalla ainakin 20 vuotta, eikä se ole edennyt missään hallituskoalitiossa.

Lohen mukaan yksi syy tähän on, että asiassa on yritetty edetä pikemminkin revoluution kuin evoluution kautta: kaikki tunnistetut ongelmat halutaan ratkaista kerralla ja saada täydellinen paikallisen sopimisen vapaus.

– Tälläkään vaalikaudella, vaikka keskustan tavoitteena oli, että sitä edistetään, ei ole tapahtunut mitään eikä tule tapahtumaankaan, Lohi myöntää.

Lohen mukaan uudistus voitaisiin toteuttaa ensin kokeiluna.

– Monihan pelkää sitä, että tästä tulisi jonkunlainen isokin ongelma sinne työelämäkentälle.

Lohi huomauttaa, että sote- ja maakuntauudistuskin kaatui viime vaalikaudella, kun valtavaa pakettia yritettiin kerralla. Kun tehtiin rajatumpi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, asia saatiin maaliin.

Keskusta painottaa työelämäpaperissaan toimeliaisuutta ja työnteon esteiden purkamista, turvallista työelämää sekä uutta työelämäkulttuuria ja korostaa työntekijöiden, työnantajien ja poliittisten päättäjien välistä luottamusta ja vuoropuhelua.

Pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi keskusta haluaa luoda Työelämän portaat -mallin. Malli varmistaisi pitkään töistä pois olleelle kannattavan siirtymisen työelämään ja työnantajalle pienemmän riskin työllistää.

Työryhmää vetäneen Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtajan Ville-Veikko Rantamaulan mukaan ajatus on se, että ensimmäisten työssäolokuukausien aikana sosiaalitukia ei leikata ja vastaavasti työantajalle palkkakustannukset ovat työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäispalkkoja pienemmät.

– Tavoite on se, että pitkäaikaistyötön olisi pysyvässä työsuhteessa 12 kuukauden jälkeen siten, että sosiaalietuuksia ei enää tarvita, Rantamaula selvittää.

Keskusta määrittelisi myös työttömyysturvan keston työuran pituuden mukaan porrastamalla työttömyysturvan työssäoloehdon niin, että pidempään töissä ollut saa myös pidempää ansiosidonnaista. Laskennassa otettaisiin huomioon koko työura, eikä pätkätyön vastaanottaminen vaikuttaisi kestoon.

– Eli kun nykyisellä 26 viikolla saa puolitoista vuotta ansiosidonnaista työttömyysturvaa, eli noin 400 vuorokautta, niin se ei meidän mielestämme ole kestävää, vaan me haluamme sitoa sen työuraan paremmin, Rantamaula selvittää.

Lohen mielestä vuoden töissä olleella ansiosidonnaisen kesto voisi olla vaikkapa puoli vuotta. Työttömyysturvan lyhentämisen kannalla keskusta ei ole.

– Mutta sen sitten tietyllä vuosimäärällä työuraa ansaitsisi, Rantamaula summaa.

Korjattu Rantamaulan titteliä klo 17.37: Rantamaula on tällä hetkellä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, ei Akavan vpj