Keskusta julistaa olevansa koko maan puolue, mutta puoluebarometri näyttää muuta – "Tämä viesti on otettava vakavasti"
Aluepolitiikan pitäisi olla keskustan ominta ydinosaamisaluetta ja puolue myös julistaa mielellään olevansa koko maan asioiden huolehtija.
Siitä huolimatta keskusta jäi tuoreimmassa puoluebarometrissä vasta neljänneksi, kun suomalaisilta kysyttiin, mitkä puolueet ovat ajaneet koko maan etujen kannalta tärkeitä asioita. Edellä olivat SDP, kokoomus ja perussuomalaiset.
Suomenmaa kysyi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä kahdelta puolueen varapuheenjohtajalta sekä keskustanuorten istuvalta puheenjohtajalta, mitä puolueessa pitäisi ajatella puoluebarometrin paljastamista tiedoista.
– Tämä viesti on otettava vakavasti, sanoo keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen.
Hänen mukaansa ei riitä, että keskustalaiset itse uskovat olevansa aluepolitiikan ykkösiä, jos äänestäjien kokemus on aivan muuta.
Olennainen kysymys Markkasen mukaan on se, mitä aluepolitiikalla tarkoitetaan. Koko maan asioiden ajamisen alle voidaan laskea lukematon määrä erilaisia teemoja: toisille se on koulutusasioita, toisille tienpitoa, lähipalveluita, sotea tai jotain muuta.
– Itse olen sitä mieltä, että kyllä hallitus on tällä vaalikaudella puolustanut aluepolitiikkaa vahvasti. Se näkyy esimerkiksi korkeakouluja koskevassa keskustelussa. Meidän pitäisi kuitenkin tunnustaa paremmin suomalaisten erilaisuus ja tuoda esille niitä eri todellisuuksia, joita Suomeen mahtuu.
Markkasen mukaan yhteiskunnassa on useita sellaisia ryhmiä, joiden tarpeita päätöksentekijöillä on usein vaikea tunnistaa ja ymmärtää. Yksi sellainen on vaikkapa osattomuutta potevat nuoret, joita ei paljon auta se, että hallitus korottaa opintotuen tulorajoja.
Keskustan politiikassa eivät myöskään Markkasen mukaan näy vähemmistöjen asiat riittävän hyvin.
– Meidän pitäisi miettiä, että miten pääsisimme ymmärtämään asioita näiden ihmisten näkövinkkelistä ja näkemään sen, että mitä he tarvitsevat.
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on samaa mieltä siitä, että keskusta on ajanut tällä vaalikaudella tiukasti koko maan asiaa, mutta viesti siitä ei hänen mukaansa ole mennyt riittävästi läpi. Siinä keskustalla on Pakarisen mukaan peiliin katsomisen paikka.
– Me olemme henkeen ja vereen puolustaneet alueyliopistoja. Myös EU:n aluetukien osalta todellisuus olisi aivan toinen ilman keskustaa. Myös monipaikkaisuutta on tuotu esiin. Mutta ihmisten mielikuvissa se ei näy. Meidän täytyy kirkastaa omaa viestiämme, Pakarinen pohtii.
Varapuheenjohtaja Markus Lohen mukaan asioita pitäisi välillä katsoa myös siltä kannalta, että koko maan edun ajaminen tarkoittaa eri asioita eri puolilla maata.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset saattavat kokea, että ajamme voimakkaasti muun Suomen asiaa, mutta emme pääkaupungin. Tämä on haaste meille.
Puoluebarometrissä keskustan linja ja profiili koettiin puolueista kaikkein epäselvimmäksi.
Lohen mukaan tilannetta voi selittää paljon toimintaympäristön muutoksella. Nykyaikana julkisessa keskustelussa tilaa saavat ääripäiden mielipiteet. Kompromissia ja sovintoa etsivä linja hukkuu helposti niiden sekaan.
Lohen mukaan ihmisillä menevät myös toisinaan sekaisin keskustan ja muiden hallituspuolueiden näkökannat.
Tilanteeseen on kuitenkin vaikea puuttua. Keskustan ei pidä Lohen mukaan tinkiä omasta tavastaan käydä keskustelua, mutta jotain muutosta pitäisi silti saada aikaan.
– Keskustan dna:ssa on se, että toimimme mieluummin rakentaen kuin repien. Sitä ei pidä muuttaa. Mutta kyllä meidän täytyy miettiä, että mikä keskustan paikka tässä muuttuneessa tilanteessa on.
Hanna Markkasen mukaan keskustalla ei ole tarpeeksi selkeää linjaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta, joka puhuttaa tällä hetkellä lähestulkoon kaikkia ihmisiä jollain tavalla.
Markkanen edustaa sukupolvea, jolle ilmastotoimet ovat kaikkein tärkein kysymys omia äänestysvalintoja pohdittaessa. Hän sanoo joutuneensa toisinaan selittelemään muiden keskustapoliitikkojen näkemyksiä, joissa ilmastotoimia ei ole otettu vakavasti.
– Jos keskustan viesti on sanojasta riippuen hyvin erilainen, niin totta kai viesti jää ihmisille epäselväksi.
Markkasen mukaan keskustalaisten tulisi myös miettiä sanavalintoja, joita puhuessa tulee käyttäneeksi. Esimerkiksi keskustalaisille tärkeä sana ylisukupolvisuus ei Markkasen mukaan avaudu monellekaan.
Huolestuttavana Markkanen pitää sitä, että puoluebarometrissä hyvin moni koki, ettei keskusta ole uudistava voima. Uudistavaksi keskustan koki vain 11 prosenttia suomalaisista.
– Hyvin usein keskustaan liittyy sellainen jarruttava tunnelma. Kun aloitin keskustanuorten puheenjohtajana, puhuttiin turpeesta. Kun nyt lopetan, puhumme yhä turpeesta. Se tuntuu siltä, että emme katso tulevaisuuteen vaan jäämme jumiin joihinkin asioihin.
Riikka Pakarisen mukaan keskustalla kuitenkin löytyy paljon aloitteita ja ohjelmapapereita, joissa on monenlaisia uudistavia ehdotuksia. Ne pitäisi kuitenkin saada paremmin esiin julkiseen keskusteluun.
– Meidän pitää vaan jaksaa toistaa ja toistaa omia näkemyksiämme ja puhua kansaa lähellä olevista asioista.
Politiikassa asiat ovat usein sitä, miltä ne näyttävät. Siitä on Markus Lohen mukaan paljolti kysymys, kun pohditaan mielikuvia keskustasta.
Se näkyy myös gallupeissa. Tuorein Helsingin Sanomien gallup osoitti keskustalle 11,9 prosentin kannatusta. Pudotusta edelliseen oli 0,6 prosenttiyksikköä.
Lohen mukaan kannatustilanteesta ei pidä ahdistua, vaikka tulos onkin hänen mukaansa surkea. Kannatus ei nouse hetkessä, työtä täytyy tehdä kauas tulevaisuuten katsoen.
Tilanteet voivat myös muuttua hyvin nopeasti, Lohi sanoo.– Meidän pitää aina muistaa se, että olemme saaneet sadoiltatuhansilta suomalaisilta luottamusta eduskuntavaaleissa. Meidän pitää tehdä töitä, että se luottamus säilyy ja että niitä ihmisiä olisi jossain vaiheessa paljon enemmän.
