Keskusta höykytti hallitusta idän ja pohjoisen sorsimisesta – alueellisen opintolainahyvityksen kohtalo jäi auki
Toiseksi suurin oppositiopuolue keskusta tiukkasi eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta tasapuolisempaa kohtelua maan eri alueille.
Keskustan Hanna Räsäsen mukaan itäisessä ja myös pohjoisessa Suomessa on vaakalaudalla nyt kaikki: ihmisten toimeentulo, yritysten pärjääminen, tulevaisuus.
– Tosiasia on, että hallitus laittaa liikennehankkeista alkaen paukut pääosin vain eteläiseen ja läntiseen Suomeen.
Räsäsen mukaan yksi itäisen ja pohjoisen Suomen tilannetta helpottava ratkaisu olisi alueellinen opintolainahyvitys, jossa korkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta valmistunut itäiseen tai pohjoiseen Suomeen töihin muuttava nuori saisi opintolainaansa anteeksi. Räsänen kysyi, onko hallitus tähän valmis.
Liikunta-, urheilu-, ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) selvitti, että hallitus tekee opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen. Bergqvistin mukaan mitään ei ole pois lukittu, mutta ei luvattukaan.
– Se voi olla, että tämä ehdotus, mikä on tullut, on yksi niistä vaihtoehdoista.
Räsänen huomautti, että alueellisen opintolainahyvityksen kokeilemisesta on viime vaalikaudelta yhteinen näkemys yli puoluerajojen ja Norjassa vastaava malli toimii erityisen hyvin.
– Opintolainahyvitys helpottaisi omalta osaltaan myös työntekijäpulaa, ja työntekijäpulahan on itäisessä ja pohjoisessa Suomessa erittäin pitkäaikainen ja myös edelleen paheneva ongelma.
Räsänen muistutti myös, että vahvaa aluepolitiikkaa tarvitaan nyt myös Suomen turvallisuuden vuoksi. Etenkään itäistä Suomea ei ole varaa jättää oman onnensa nojaan.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin (r.) mukaan asiassa on myös EU-ulottuvuus ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeinen koheesiopolitiikka on otettu Brysselin kanssa esille.
– On minun mielestäni ilmeistä, että jos ihmiset lähtevät Itä-Suomesta, jos rajan läheisyydessä ei asu ihmisiä, jos siellä ei ole elinkeinoja, niin se on myöskin turvallisuuspoliittisesti ongelmallinen asia.
Adlercreutzin mielestä Euroopan pitäisi nähdä sen raja-alueen aivan erityinen luonne. Suomen kannattaa painottaa nimenomaan turvallisuuskysymyksiä, kun yritetään vaikuttaa EU:n tulevan komission koheesiopolitiikkaan.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko painotti, että hallituksella pitää olla EU:n suuntaan konkreettisia vaatimuksia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Hän sanoi pohdiskelevansa, mitä miettii esimerkiksi itäisestä Suomesta kotoisin oleva puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) jonka kotiseutu ei ole saamapuolella hallitusohjelmassa.
– Mutta sen sijaan hallituksen aitiossa on yksi ministeri erityisen tyytyväinen, ministeri Ikonen, joka pormestarina lobbasi kovaa vauhtia Suomeen mallia, jossa vain kuusi suurinta kaupunkia merkitsevät. Jätitte sivuhuomiolle Kuopion, Lahden ja Jyväskylän, laajemman näkemyksen kaikkien Suomen kaupunkien merkityksestä, Saarikko napautti.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi, että geopoliittinen tilanne on muuttanut itäisen Suomen turvallisuustilannetta merkittävästi.
– Se on vaikuttanut aluetalouteen, 10 miljoonaa kuutiota puuta Venäjältä ei tule enää Suomeen, matkailu loppunut.
Orpo vakuutti, että kaikki keinot tilanteen helpottamiseksi käydään läpi yhdessä Itä- ja Kaakkois-Suomen toimijoiden kanssa.
Keskustan Katri Kulmuni huomautti, että hallitusohjelmassa on kauniita kirjauksia pohjoisen Suomen ohjelmasta ja itäisen Suomen strategisesta visiosta, mutta näille on varattu nolla euroa.
– Sen sijaan Länsi-Suomen kasvupanostuksiin on varattu 130 miljoonaa euroa.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sanoi Kulmunin antavan hieman väärän todistuksen tukipolitiikasta valitessaan vain tietyt ohjelmat ja niihin liittyvän luvatun rahoituksen.
– Mutta jos halutaan luoda kestävää hyvinvointia, niin se ei voi perustua kuitenkaan pohjimmiltaan pelkästään siihen, että maksetaan tukia vaan myöskin kunkin alueen omien vahvuuksien identifiointiin, niiden tukemiseen, sen auttamiseen, että investointeja saadaan kaikkialle Suomeen, ministeri näki.