Keski-ikäiset synkistelevät talousnäkymiään, kertoo tutkimus – "Pessimismi valtaa alaa"
Keski-iän kieppeillä olevat työikäiset 35–44-vuotiaat suhtautuvat synkimmin omiin talousnäkymiinsä. Heistä noin 40 prosenttia epäilee jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.
Osuus on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin kolmen vuoden takaisessa kyselyssä.
Oman elintason kasvattaminen ei ole muuttunut ainakaan helpommaksi, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta toteaa tiedotteessa.
– Siitä piti huolen suurin inflaatioshokki sitten 1970-luvun. Samalla Suomen talouskasvu laahaa odotuksia jäljessä, eivätkä vaisusti kehittyneet tulot riitä rahoittamaan paisuneita menoja, hän sanoo.
– Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme käy jo seitsemättätoista vuotta alle finanssikriisin huipputason, eli niin sanottu talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi. Ei siis ihme, että pessimismi valtaa alaa, Nummiaro summaa.
Talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi.
Ekonomisti Hannu Nummiaro
Toiveikkaimmin omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa suhtautuvat puolestaan lähellä eläkeikää olevat 55–64-vuotiaat, joista kaksi viidestä uskoo ylittävänsä vanhempiensa elintason eläkkeellä.
Myös valtaosa alle 25-vuotiaista uskoo saavuttavansa vanhempiaan vastaavan tai sitä paremman elintason.
Nummiarolla on lohdullinen viesti myös keski-ikäisille. Niin ei ole vielä käynyt, että elintaso olisi heikompi kuin edellisellä sukupolvella – ja tuskin käy nytkään.
– Käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien elintasoa paremmin kuin bruttokansantuote, koska se huomioi tuotannosta saatavien tulojen lisäksi myös maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut.
Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että kysymys on henkilökohtainen. Siksi vastaajissa on paljon sekä heitä, jotka uskovat pärjäävänsä vanhempiaan paremmin, että heitä, joilla näkymä on heikompi.
– Esimerkiksi kaikista lääkäreiden lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempia heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat kiivetä vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista, ekonomisti sanoo.
Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19. tammikuuta 2024.