Kesätyöntekijöiden neuvontapuhelimeen otettu yhteyttä parisataa kertaa – "Välillä järkyttää, kuinka pahoja tilanteita nuorille tulee eteen"

Kesätyöntekijöille tarkoitettuun Kesäduunari-info-palveluun on otettu tänä kesänä yhteyttä noin kaksisataa kertaa, palvelun neuvoja Hanna-Marilla Zidan kertoo STT:lle.

Yhteydenottojen määrä on Zidanin arvion mukaan ollut kahden koronakesän jälkeen nousussa. Kesätyöntekijät ovat pyytäneet neuvoja erityisesti työsopimuksiin ja palkkoihin liittyvissä kysymyksissä.

Zidanin mukaan työsopimuksista kysytään yleensä kesän alussa. Palkka-asiat taas askarruttavat ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Työelämän varjopuolet nousevat yhteydenottojen myötä esiin.

–  Tiivistäen yhteydenotot liittyvät siihen, että nuorten työoikeuksia ei ole syystä tai toisesta kunnioitettu, Zidan sanoo.

–  Toki tänne soittaa myös työnantajia, joilla ei välttämättä ole tietoa nuoria työntekijöitä koskevasta erityisestä sääntelystä ja jotka haluavat toimia oikein.

Zidanin mukaan yhteydenotoissa kuitenkin ylikorostuvat nuorten negatiiviset kokemukset työelämästä.

–  Välillä yllättää ja järkyttää, kuinka pahoja tilanteita saattaa tulee eteen hyvin nuorille ihmisille. Silloin mietityttää, millä tavalla kokemukset vaikuttavat heidän näkemyksiinsä työelämästä, Zidan kertoo.

–  Yritämme painottaa nuorille, että heillä on käynyt huono tuuri ja tulevaisuudessa on varmasti hyviäkin kokemuksia edessä. Haluamme myös kertoa heille, kuinka tärkeää on, että he ovat lähteneet itse selvittämään omia oikeuksiaan.

Zidanin mukaan nuorten yhteydenottojen perusteella työelämässä on olemassa ilmiö, jossa jotkut työnantajat yrittävät luistaa lakisääteisistä vastuistaan kesätyöntekijöiden kustannuksella. Tähän pyritään esimerkiksi laatimalla työnteosta jokin muu kuin varsinainen työsopimus tai sopimalla työstä ainoastaan suullisesti.

–  Työnantajat yrittävät kiertää työsopimusten laatimista tekemällä esimerkiksi erilaisia toimeksiantosopimuksia, Zidan sanoo.

–  Niiden sisältö saattaa pitkälti vastata työsopimuksia, mutta niillä pyritään joka tapauksessa välttämään maksamasta työnantajalle kuuluvia maksuja.

Toinen yleinen asia, joka nousee nuorten yhteydenotoissa esiin, on Zidanin mukaan työvuorojen peruminen hyvin lyhyellä varoitusajalla.

–  Ilmeisesti luotetaan siihen, etteivät nuoret tiedä olevansa oikeutettuja työvuorosta maksettavaan palkkaan, jos työnantaja peruu vuoron viime tipassa, Zidan sanoo.

–  Myöskään sairausajan palkkaa ei välttämättä aina makseta nuorille. Työnantajat ikään kuin kokeilevat kepillä jäätä jättämällä osia palkasta maksamatta.

Lisäksi työpaikan perehdytys korostuu yhteydenotoissa, Zidan kertoo. Hänen mukaansa nuoria mietityttää, onko heidän saamansa perehdytys ollut hyvä ja riittävä. Välillä perehdytyksen taso on kytkeytynyt työturvallisuuteen.

–  Pahimmassa tapauksessa on sattunut työtapaturma, joka on ollut kytköksissä siihen, onko kesätyöntekijä saanut riittävän perehdytyksen, Zidan kertoo.

–  Lisäksi on ollut tilanteita, joissa nuori ei ole tiennyt, mistä neuvoa ja apua saa työpaikalla. Kun vakituinen henkilöstö on lomilla, on todella tärkeää, että nuorelle olisi kerrottu, mihin voi olla yhteydessä. Avun pyytämiseen pitäisi olla matala kynnys.

Kesäduunari-info on palkansaajien ammattiliittojen SAK:n, Akavan ja STTK:n ylläpitämä palvelu. Info avattiin tänä kesänä toukokuun alussa, ja se toimii elokuun loppuun saakka. Palvelu otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 2000-luvun alussa.

–  Pidän tässä palvelussa erityisesti siitä, että vaikka nuoret ovat usein lyhyissä työsuhteissa eivätkä he ole liittyneet ammattiliittoihin, heille on kuitenkin järjestetty mahdollisuus saada apua, Zidan sanoo.

–  Harva ymmärtää liittyä 15-vuotiaana ensimmäisessä kesätyössään ammattiliittoon. Nuoret eivät välttämättä tiedä, miten työelämä tasan tarkkaan toimii ja että kesätyösuhdettakin säännellään monelta tasolta.