Kavala virus raivoaa Ukrainan taisteluhaudoissa – Emeritusprofessori: Tästä on kyse
Kansainvälisessä mediassa on kerrottu mystisestä taudista, joka sairastuttaa laajasti Venäjän joukkoja Ukrainassa. Oireina on lehtitietojen mukaan ollut korkeaa kuumetta, päänsärkyä, ihottumia, kuvotusta, munuaisten pettämistä, oksentelua ja verenvuotoa silmistä.
The Timesin artikkelissa oireiden kerrotaan viittaavan joko leptospiroosi-bakteeritautiin tai rotanpuremakuumeeseen.
Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen pitää kuitenkin näitä epätodennäköisinä vaihtoehtoina. Hän kertoo, että leptrospiroosia esiintyy yleensä tropiikissa ja sen leviäminen liittyy tulviin, kun rottien ulosteet leviävät veden välityksellä. Rotanpuremakuume on puolestaan harvinainen, eikä se Henttosen mukaan todennäköisesti aiheuttaisi tällaista epidemiaa.
Henttonen on tutkinut myyriä vuosikymmenet ja tietää, että sotatilanteisiin liittyy lisääntynyt riski pienjyrsijöiden levittämille hantavirusinfektioille. Hantavirukset leviävät pölyn mukana hengitysteitse, ja Henttonen uskoo, että Ukrainassakin on luultavasti kyse juuri niistä.
Hantavirukset aiheuttavat munuaisoireisia verenvuotokuumeita.
– Artikkeleissa kuvatut oireet sopisivat hantavirusten aiheuttamiin tauteihin. Ainoastaan verenvuoto silmistä tuntuu oudolta. Toisaalta hantavirustaudeissa näköhäiriöt ovat tyypillisiä, hän kertoo.
Hantaviruksia on maailmalla kymmeniä, mutta Euroopassa kolme yleisintä ovat metsämyyrän levittämä Puumala-virus, joka aiheuttaa suomalaisillekin tuttua myyräkuumetta, metsähiirien levittämä Dobrava-virus sekä rottien Seoul-virus, Henttonen selventää.
Seoul- ja Dobrava-virukset ovat siis myyräkuumeviruksen sukulaisia. Dobrava aiheuttaa näistä pahimman taudin.
– Kuolleisuus on siinä pahimmillaan kymmenen prosentin luokkaa. Myyräkuumeen kohdalla kuolleisuus on puolestaan hyvin minimaalista.
Miehet juoksuhaudoissa tilanteessa, jossa jyrsijät ovat runsastuneet, on viruksen kannalta optimaalinen tilanne.
Emeritusprofessori Heikki Henttonen
Myyräkuume aiheutti laajan epidemian suomalaisissa ja saksalaisissa joukoissa jo jatkosodan aikana Sallan rintamalla vuonna 1942.
Henttonen julkaisi suomalaisten professorikollegojensa kanssa amerikkalaisessa Military Medicin -tiedesarjassa yhteenvetoartikkelin hantavirusepidemioista sotatilanteissa eri puolilla maailmaa. Viime kesänä julkaistuissa artikkelissa viitattiin hantaepidemian mahdollisuuteen myös Ukrainassa.
– Ukrainassa ja Venäjällä tiedetään esiintyvän hantaviruksia. Ei ole yllättävää, jos Ukrainan juoksuhaudoissa alkaa niitä esiintyä.
Henttonen muistuttaa, että sotatoimien takia viljaa on jäänyt Ukrainassa pelloille, ja se on suosinut jyrsijöiden runsastumista.
– Miehet juoksuhaudoissa tilanteessa, jossa jyrsijät ovat runsastuneet, on viruksen kannalta optimaalinen tilanne.
Henttonen kertoo, että noin kymmenellä prosentilla suomalaisista on myyräkuumeen vasta-aineita merkkinä tartunnasta.
– Myyräkuumeen saa helposti varsinkin syksyllä pölytartuntana, kun metsämyyrät änkeävät mökkeihin ja liitereihin.