EU-parlamentti tuki aloitetta: Kasvipohjaisia tuotteita ei saa markkinoida burgereina tai pihveinä
EU-parlamentti asettui keskiviikkona tukemaan linjausta, jonka mukaan esimerkiksi soijamakkaraa tai kasvisburgeria ei saisi enää myydä tai markkinoida näillä nimillä.
Parlamentti tuki aloitetta osana maatalouden yksinkertaistamispakettia. Päätös jakoi parlamenttia, sillä se syntyi äänin 355–247.
Parlamentin tuki ei vielä tarkoita, että säädös astuu voimaan, vaan siitä on neuvoteltava seuraavaksi muun muassa jäsenmaiden kanssa.
EU on parhaillaan uudistamassa elintarvikemarkkinoiden yhteistä lainsäädäntöä eli niin sanottua CMO-asetusta. Komission heinäkuussa antamassa esityksessä ehdotetaan, että 29 termiä, kuten liha tai siivet (wingsit), varattaisiin vain eläinperäisille tuotteille.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnan syyskuussa hyväksymä esitys meni kuitenkin vielä pidemmälle.
Keskiviikkona hyväksytyn linjauksen mukaan sanoja ”pihvi”, ”leike”, ”makkara” tai ”hampurilainen” saisi jatkossa käyttää vain lihaa sisältävistä tuotteista.
EU-parlamentin suurimman ryhmän EPP:n ranskalaismepin ja asian esittelijän eli raportöörin Celine Imartin mukaan asialla halutaan vahvistaa maanviljelijöiden asemaa ja lisätä läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa tarkoituksena on tuoda selkeyttä kuluttajille.
– Kaikilla on oikeus syödä vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä, kuten tofua. Mutta sen kutsuminen lihaksi on harhauttavaa kuluttajalle, hän kuvasi ennen äänestystä AFP:lle.
Kieltoa ovat ajaneet muun muassa lihateollisuuden lobbarit ja jäsenmaista erityisesti Ranska.
Ympäristöjärjestöt taas ovat arvostelleet aloitetta ja sanoneet, että se pikemminkin hämmentää kuin auttaa kuluttajia. Niiden mukaan tuotteiden nykyiset nimet auttavat ihmisiä ymmärtämään paremmin, miten kasvipohjaisia vaihtoehtoja voi käyttää lihan korvaamiseksi.
Kasvipohjaisen ruuan toimialayhdistyksen Pro Vegen hallituksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala pitää kieltoa ajavien perusteluita huterina.
– Nykysysteemissäkin, jossa puhumme vaikka kasvishampurilaisesta tai vegemakkarasta, kuluttajat tietävät kyllä tasan tarkkaan, mitä he ostavat, suomalaisyhdistyksen puheenjohtaja sanoi STT:lle.
Kaskeala viittaa esimerkiksi Euroopan kuluttajajärjestön Beucin tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista pitää nykytilannetta täysin selkeänä eikä vastusta kasvipohjaisten tuotteiden kutsumista tutuilla makkaran tai burgerin kaltaisilla termeillä.
– Tuntuu, että tässä onkin taustalla se, että lihateollisuus pyrkii nyt kaikin keinoin estämään kilpailevan markkinan synnyn.
Kaskeala arvioi, että toteutuessaan muutos toisi myös turhaa byrokratiaa ja töitä yrityksille, jos tuotepakkauksia ja ravintolamenuja jouduttaisiin uusimaan.
– Ehkä tässä nousee myös kysymys, että tähänkö käytetään nyt resursseja? Pohtisin, miksi tällainen muutos tarvitaan, kun nykytilanne on kuluttajille täysin selkeä.
Hän uskoo, että kuluttajille loisi entistä enemmän sekavuutta, jos tuotteille jouduttaisiin keksimään uusia tuotenimiä tai -kategorioita, jotka eivät välttämättä edes kuvaisi niiden käyttötarkoitusta kovin hyvin.
Kaskeala lisää, että ruokatottumuksia on joka tapauksessa muutettava kasvipohjaisempaan suuntaan paitsi ympäristön ja ilmaston myös ihmisten terveyden vuoksi.
– Tutkimustieto on tässä aika yksiselitteistä, kuten myös Suomen ravitsemussuositukset. Helpoin tapa saada ihmiset siirtymään kasvipohjaisempaan ruokavalioon on tarjota lihatuotteita vastaavia tuotteita kasvipohjaisina.