Kaurahurma leviää maailmalla – myllyt laajentavat ja viljelyalat kasvavat
Alentaa kolesterolia ja verensokeria, edistää painonhallintaa, vähentää sydän- ja verisuonitauteja, estää suolistosairauksien syntyä.
Mikä se sellainen ihmeaine on? No kotoisa kaura. Tuo vuosisatoja suomalaisia suuriksi ja vahvoiksi kasvattanut peruselintarvike. Lukemattomille lusikka kädessä puuron edessä istuneille sukupolville aikuiset ovat luvanneet sen tekevän ihmeitä.
Ja oikeassa oltiin. Kauran erinomaisuus on viime vuosina varmistettu lukuisilla tieteellisillä tutkimuksilla. Sen terveysvaikutukset on tunnustettu virallisesti Euroopan unionia myöten.
Komission vuonna 2013 kauran liukoiselle ravintokuidulle, beetaglukaanille, hyväksymien terveysväitteiden mukaan se auttaa kolesterolin hallinnassa, tasaa verensokerin piikkejä ja edistää vatsan toimintaa.
Viimeistään tämä käynnisti kauran voittokulun paitsi Suomessa myös muualla maailmassa. Viennin kasvun myötä suomalaiset myllyt ovat investoineet kauran tuotantoon. Uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti ja olemassa olevien laatua parannetaan.
– Meillä on tehty kauraa jo pitkän aikaa, mutta terveysväitteiden myötä volyymit nousivat aivan uusiin lukemiin, jalasjärveläisen Taivalkosken myllyn toimitusjohtaja Arto Leppälä kertoo.
– Rajatonta kasvua on odotettavissa vielä pari–kolme vuotta. Tämä on pitkä ja iso liike. Kaura kasvaa ja voimistuu kymmenien vuosien ajan, Leppälältä melkein loppuvat sanat, kun hän kuvaa uskoaan kauran menestykseen.
Taivalkosken myllyltä kaura lähtee maailmalle useimmiten jauheena. Kauran monipuolisuudesta antaa osviittaa se, että sitä menee jopa kosmetiikkatuotteiden raaka-aineeksi.
– Me emme itsekään vielä ymmärrä, kuinka moneen sovellutukseen kaura sopii, Leppälä myöntää.
Yhteistyössä Viipurin myllyn kanssa Taivalkosken mylly on lanseerannut markkinoille Puhtikaura -proteiinijauheen, joka saavutti ”mielettömän suosion” ja valittiin vuoden elintarvikkeeksi 2016.
Puhtikaura on varsinainen tämän ajan täsmätuote. Sitä käytetään esimerkiksi smoothie-muotijuomien valmistukseen.
Mutta onko buumi vain hetken huumaa, joka hiipuu jonkin uuden aallon vyöryessä esiin?
Sellaiseen pelkoon ei ole syytä ainakaan Helsingin myllyn toimitusjohtajan Niklas Kumlinin mielestä.
– Kauran kasvu ei perustu mielikuviin, vaan tieteeseen. Se ei ole muoti-ilmiö samalla tavalla kuin vaikka karppaus. Kuluttajatietoisuus sen osalta on vahvasti noussut, hän perustelee.
Helsingin myllyllä kaurabuumi tuntuu vahvasti. Vaasassa sijaitsevaa kauramyllyä on laajennettu kysynnän ohjaamana useaan otteeseen, mutta perheyrityksen filosofian pohjalta pikkuhiljaa.
– Kasvun päätä ei näy. Ei pysty edes arvioimaan, kuinka kauas markkinat kantavat, Kumlin sanoo.
Helsingin mylly vie kauraa maailmalle hiutaleina, leseinä, rouheena ja jauhoina. Valikoimassa on sekä luomua että gluteenittomia tuotteita.
Tuotekehitystä tehdään asiakaslähtöisesti maailman tuulia haistellen.
– Luomun ja gluteenittomien suhteellinen osuus on kasvussa. Haluamme tuottaa asiakkaille lisäarvoa.
Kasvun päätä ei näy.
Niklas Kumlin
Leppälänkin mielestä kauran viennissä pitäisi tavoitella korkeampaa jalostusastetta.
Taivalkoskella rakennetaan parhaillaan uutta pakkaamoa, kehitetään raaka-aineketjua ja jalostetaan tuotteita eteenpäin.
– Uusia sovellutuksia tulee jatkuvasti. Kohta kauppojen hyllyt ovat pullollaan kauraa, toimitusjohtaja ennustaa.
Hän ei kuitenkaan usko, että kaura pystyy syrjäyttämään vehnän elintarviketeollisuuden pääviljana.
– Sitä en näe, vaikka kaksi kertaa katson. Vehnän sitko ja muut ominaisuudet ovat sellaisia, ettei sitä oikein voi korvata.
Kumlin huomauttaa vehnää parjattavan turhaankin.
– Kaura ja vehnä tukevat hyvin toisiaan. Täysjyvävehnä oikein käytettynä on sekin terveydelle hyödyllinen, hän toteaa.
Viime vuonna kauraa käytettiin elintarviketeollisuudessa 84 miljoonaa kiloa. Se on yhdeksän miljoonaa kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruista hupeni 89 miljoonaa kiloa. Vehnä painii aivan omassa sarjassaan, sillä vuonna 2016 sitä tarvittiin peräti 240 miljoonaa kiloa.
Sen sijaan jos tutkitaan kotimaisia viljelyaloja, kaura pärjää näistä kolmesta parhaiten. Ylivoimaisesti eniten peltoalaa on ohralla lähes 500 000 hehtaarilla, mutta kakkoseksi kipuaa kaura noin 330 000 hehtaarilla. Sen viljelyala kasvoi vuodesta 2015 lähes 25 000 hehtaarilla. Vehnää viljellään reilulla 200 000 hehtaarilla.
– Kiinnostus kauran viljelyä kohtaan on selvästi noussut, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo.
Entä hyödyttääkö kaurahypetys viljelijän tilipussia?
– Siinä olisi toivomisen varaa,
Schulman huokaa.
– Tuottajahinnat ovat maailmanlaajuisesti alamaissa, sillä ei ole mitään tekemistä buumin kanssa. Uskon kyllä, että hinta kohenee, jos saadaan edelleen kehitettyä esimerkiksi kauran gluteenittomuutta.
Buumista huolimatta kauraa on Leppälän ja Kumlinin mukaan raaka-aineeksi hyvin saatavilla. Ainoastaan luomukaura on ajoittain ollut kortilla.
Samaa sanoo Schulman.
– Kaurakapasiteettia on rakennettu, se ei rajoita kasvua. Oma kysymyksensä on, miten isoja etukäteiskauppoja uskalletaan ulkomaille tehdä.
Schulman on omalta osaltaan vienyt suomalaisen kauran ilosanomaa maailman ääriin.
Hänen mukaansa lähtökohdat viennin kasvattamiselle olivat jo alun perin hyvät, sillä suomalainen kaura on ollut tunnettua 1990-luvun alusta lähtien.
– Se on korkealaatuista, tuotanto pienimuotoista ja jäljitettävyys siten parempi, hän listaa etuja.
Suomalaista kauraa menee pääasiassa Eurooppaan, mutta reitti on auki myös Amerikoihin, Kiinaan ja Aasiaan.
Schulmanin mukaan erityisesti eteläisessä Euroopassa on herätty kauran hyviin terveysominaisuuksiin sekä gluteenittomuuteen.
– Kaura on tullut jäädäkseen. Se on Suomen kannalta hyvä, Schulman päättää.
Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 23.6. Lehden voi tilata täältä .