Kaupungit pitävät ilmastotavoitteiden saavuttamista haastavana, mutta mahdollisena – kaksi kaupunkia etujoukossa
Muun muassa Joensuu, Helsinki, Lahti ja Turku haluavat olla hiilineutraaleja ennen Suomen valtiota, jonka tavoitteena on vuosi 2035. Nopeimmin tavoitteen pyrkivät saavuttamaan Joensuu ja Lahti. Niissä päästöt pyritään päästövähennyksillä ja kompensoinnilla painamaan nollaan vuoteen 2025 mennessä.
Lahti on päättänyt leikata päästöjään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kompensoida loput eli noin 20 prosenttia. Joensuussa päästöjä leikataan vähintään 60 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja loput 40 prosenttia kompensoidaan.
Turussa tavoite on asetettu vuoteen 2029 ja Tampereella sekä Helsingissä vuoteen 2030.
Lähinnä tavoitettaan on tuoreimpien päästötietojen mukaan Lahti, joka on onnistunut leikkaamaan päästöjään lähes 70 prosentilla vertailuvuodesta. Pisin matka tavoitteeseen taas on Helsingillä, jonka tulisi leikata päästöjään vielä 47 prosenttia vertailuvuoden 1990 päästöistä.
Elokuussa Helsinki tiedotti päivittäneensä ilmasto-ohjelmaansa, koska päästökehitys oli tavoitteeseen nähden liian hidasta.
– Päivityksen yhteydessä tekemämme arvion mukaan nykyisillä, jo tehtäväksi päätetyillä toimilla Helsingissä päästään 69 prosentin päästövähenemään vuoteen 2030 mennessä, sanoo Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen.
– Nykytoimet riittävät tosi pitkälle, mutta eivät loppuun asti.
Joensuun ilmastokoordinaattori Kukka-Maaria Hamunen sanoo kaupunkinsa ilmastotavoitteen olevan realistinen, mutta haastava. Tavoite siintää kolmen vuoden päässä.
Vuoden 2020 päästötietojen mukaan Joensuun päästöt ovat vähentyneet vertailuvuodesta 37 prosenttia.
Turussa päästöjä on viimeisimmän laskennan mukaan vähennetty 55 prosenttia. Tavoite on vähentää päästöjä vähintään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
– Vähennystahti on viime vuosina ollut varsin nopeaa. Mitä alemmas päästöissä mennään, sitä haastavammaksi päästövähennykset kuitenkin tulevat, Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo sanoo.
Helppoja, suuria päästövähennyksiä aikaansaavia toimia ei enää ole. Päästöjä pitää nyt saada leikattua kaikesta, Veivo toteaa.
Suurimmat yksittäiset päästösektorit myötäilevät kaupungeissa pitkälti kansallisia linjoja. Eniten päästöjä syntyy liikenteestä, lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta.
Helsingissä lämmitys lohkaisee päästöpotista lähes 60 prosenttia ja liikenne noin neljänneksen. Koskinen myöntää, että etenkin liikenteen päästöjen vähentäminen on hankalaa. Hänen mielestään kaupunkia suurempi rooli päästöjen vähentämisessä on valtiolla, EU:lla sekä autoteollisuudella.
– Sähköautojen yleistymiseen vaikuttaa esimerkiksi autojen hinta, ja siihen kaupunki ei voi vaikuttaa.
Joensuussa liikenteen ja lämmityksen rinnalla merkittävänä päästösektorina erottuvat teollisuus ja työkoneet. Ne tuottavat noin 40 prosenttia kaupungin päästöistä.
– Niihin on haastavaa vaikuttaa kaupunkikonsernin omilla toimilla. Kansallisella ja EU-tason ohjauksella on suuri merkitys sektorin päästöille, ilmastokoordinaattori Hamunen sanoo.
