Kauppasodan uhka varjostaa Euroopan poliittisten johtajien huippukokousta Brysselissä

EU-maiden poliittiset johtajat kokoontuvat torstaina Brysselissä huippukokoukseen tilanteessa, jossa Eurooppaa varjostaa kauppasodan uhka Yhdysvaltojen kanssa.

Syy tilanteeseen löytyy yhdysvalloista, joka haluaa tukea vihreitä investointeja mittavalla rahalla ja ohjata samanaikaisesti tuotantoa kotimaahan protektionistisella sääntelyllä. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puolestaan ehdottanut huippukokouksen alla unionin jäsenmaille valtiontukisäännöistä joustamista ja uuden rahaston perustamista Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Suomen kannalta kauppasota saattaisi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa kaksinkertaista taloudellista tappiota: ensin Euroopan tappiota Yhdysvalloille ja sitten tappiota kyvyssä tukea yrityksiä taloudellisesti verrattuna suuriin Euroopan maihin.

Huippukokouksen valmisteluihin osallistunut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tiistaina, että tukiaiskilpailu ei edistä Suomen kaltaisten pienten vientitalouksien asemaa. Hän piti kauppasodan uhkaa todellisena.

–  Pahin skenaario on se, että ajaudumme loputtomaan kauppasotien kierteeseen meidän kaikkein tärkeimmän liittolaisen eli Yhdysvaltojen kanssa. Se on ilman muuta yksi mahdollinen skenaario tästä eteenpäin, hän sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi asiaa lyhyesti Brysselissä keskiviikkona illalla.

Hän sanoi Suomen tukevan sellaisia malleja, joissa jo olemassa olevia varoja voisi käyttää Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseen. Suomi ei kuitenkaan hänen mukaansa kannata uusien välineiden luomista.

Huippukokouksesta on kaavailtu yksipäiväistä normaalin kaksipäiväisen rutistuksen sijaan, mikä herätti Brysselissä epäuskoa vielä viikolla. Kokouksen poliittinen ilmapuntari värähti kuitenkin pari pykälää rauhallisempaan suuntaan, kun Unkarin EU-rahojen jäädyttämisestä ja Ukrainan 18 miljardin euron tukipaketista syntyi sopu alkuviikosta ennen huippukokousta.

Klassikkoaiheista kokouksessa esillä ovat Ukraina, Venäjä, energia ja talous. Käsittelyyn on määrä nousta muun muassa yhdeksäs Venäjää vastaan kohdistettava pakotepaketti, josta EU-maiden ulkoministerit eivät ole päässeet kokouksissaan lopullisesti sopuun.

Bosnia–Hertsegovinan EU-polku puolestaan on johtamassa kokouksessa ehdokasmaan asemaan.

Huippukokousten kestomurheeksi olisi voinut nousta myös kaasun hintakatto, josta ei ole tullut valmista virkamiesten ja EU-maiden energiaministerien kokouksissa. Hintaleikkurilla olisi tarkoitus vastata sähkön hintapiikkejä, mutta valmistelun hyvin teknisen vaiheen takia asiassa tuskin pyritään lopulliseen sopuun huippukokouksessa.