Selvitys patistelee katsomusaineita uudistamisurakkaan, mutta uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdistämistä siinä ei esitetä
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettamista koskevassa selvityksessä ei esitetä oppiaineiden yhdistämistä suoralta kädeltä. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta torstaina julkaistu selvitys patistelee kuitenkin katsomusaineiksi nimitettyjen oppiaineiden uudistamisurakkaan.
Selvityshenkilö Eero Salmenkivi sanoi, että nyt julkaistu selvitys toimii lähtölaukauksena uudistustyölle.
– On selvää, että eri uskonnon oppimäärissä ja elämänkatsomustiedossa on paljon yhteistä. On myös yhtä selvää, että aika paljon on myös sellaista, mikä ei ole yhteistä, Salmenkivi sanoi STT:lle.
Nykyisin kahteen oppiaineeseen jakautuva katsomusaineiden opetus vaatisi selvityksen mukaan selkeyttämistä.
– Esitämme, että asia vaatisi lisäselvityksiä ja myös valtakunnallista ohjeistusta siihen, että mitä asioita voidaan opettaa yhdessä.
Selvityksen mukaan tavoitteena tulisi olla elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen tulevaisuudessa lukio-opinnoissa myös uskontokuntiin kuulumattomille.
Selvityksessä esitetään useita toimenpiteitä, joilla uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta voitaisiin kehittää.
Yksi ehdotus on katsomusaineiden opetuksen kehittämisryhmän perustaminen. Siihen kuuluisi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen virkamiesten lisäksi poliittisia päättäjiä.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan katsomusaineiden opetusta koskevalle selvitykselle sekä jatkotyölle on vahva tilaus.
– Yhteiskunnan muuttuessa myös katsomusaineiden opetuksen on kehityttävä. Toivon, että katsomusaineiden tulevaisuuden suunnista käydään yhteiskunnallista keskustelua, jossa eri näkemyksiä kuullaan laajasti, Andersson sanoo tiedotteessa.
Selvityshenkilö Salmenkivi sanoo, että uskonnon ja katsomustiedon opettamisesta yhdessä on jo kokemuksia alueellisesti.
– Kaikkein selkeimmin Ahvenanmaalla. Siellä on jo nykyään yhteinen katsomusaine.