Katri Kulmuni ryöpyttää vihreitä: Tällaisessa tilanteessa uutta yhteisvelkaa?
Keskustan kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Katri Kulmuni ihmettelee vihreiden myönteistä linjaa uutta EU:n yhteisvelkaa kohtaan.
Iltalehden tiistaina julkaisemassa kyselyssä vihreät oli ainoa eduskuntapuolue, jonka eurovaaliehdokkaista kukaan ei sanoisi ei EU:n uudelle yhteisvelalle.
SDP puolestaan kääntyi jo maaliskuun lopulla kannattamaan EU:lle yhteistä rahoitusvälinettä. Käytännössä SDP siirtyi samoille linjoille kuin EK, joka ehdottaa, että Suomi lähtisi selvittämään EU-tason investointirahoitusvälinettä, jonka kautta rahoitettaisiin parhaita ja strategisesti tärkeitä hankkeita suurten jäsenmaiden valtiontukikilpailun ehkäisemiseksi.
Kulmunin mukaan on selvää, että kyseisen kokoluokan rahasto edellyttäisi uutta yhteisvastuullista velkaa.
– Edellisestä, 750 miljardin euron tukipaketista on iso osa vielä käyttämättä. Monella jäsenmaalla on ollut vaikeuksia löytää jo tälle rahalle järkevää käyttöä, ja tällaisessa tilanteessa pitäisi ottaa uutta velkaa?
Kulmunin mukaan Euroopan talous on huonossa tilassa, mutta uuden yhteisvastuullisen velan sijasta EU:n sisämarkkinoilla tarvitaan uudistuksia: reilua kilpailua, koulutettua työvoimaa ja kilpailullisia panostuksia uusiin ideoihin ja innovaatioihin.
– Keskusta sanoo selkeän EI:n uudelle yhteisvastuulliselle velalle. Elpymisvälineen sovittiin olevan ”kertaluonteinen ja poikkeuksellinen”, nyt tätä yhteistä tulkintaa ollaan Suomesta käsin nakertamassa. Poikkeukselliseksi tilanteeksi riittää milloin ilmastonmuutoksen torjunta, milloin heikko taloustilanne, Kulmuni suomii tiedotteessaan.
Norminpurkua kannattava eurovaaliehdokas korostaa, että EU:n on päästävä eroon turhan tarkasta sääntelystä.
– Isojen ongelmien maailmassa EU:n huomio tuntuu olevan sääntelyn lisäämisessä joka asiaan. Pahimmillaan pelisäännöt muuttuvat kesken investoinnin ja energiaa menee vääriin asioihin.
Kulmuni näkee, että Brysseliin pitäisi viedä suomalaisia ratkaisuja.
– Suomessa saavutettiin viime vaalikaudella poikkeuksellisen laaja sopu kansallisesta TKI-tavoitteesta, jonka mukaan 4% Suomen bruttokansantuotteesta tulisi käyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tähän tulee pyrkiä myös muissa maissa. Samoin EU:n olemassa olevien rahastojen käyttöä voidaan tehostaa uuden rahan perään nakkaamisen sijaan.