Kasvinviljely kriisiytyi – MTK:n Marttila esittää paluuta tullimuureihin, "jos tämä ei muulla oikene"

Maatalous

Sadat kasvinviljelijät kokoontuivat lokakuun lopussa kriisikokoukseen Somerolle, koska ala on vakavissa kannattavuusongelmissa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että tilanne on ollut huono jo pitkään.

– Köysi kaulassa on kiristynyt koko ajan, ja tällaisen kesän ja markkinatilanteen jälkeen varmaankin tuntuu siltä, että tuoli lähti alta.

– Mitta tuli täyteen, ja tietysti taloudellinen sietokyky, Marttila toteaa.

Tuotot eivät ole pysynyt kustannusten nousun mukana. Hehtaarilta pitäisi saada noin viiden tuhannen kilon viljasato, jotta viljelijä pääsisi edes nollille, Marttila kertoo.

– Onhan tämä hirvittävä tilanne, koska se on yli keskisatojen. Jotainhan tässä on pielessä.

Marttila toteaa, että tuotannon kysynnän ja tarjonnan tasapaino olisi se ensimmäinen asia.

– Markkinoiden hallinta omiin käsiin, se on tietysti pitkän aikavälin tavoite, mikä tulee olla.

– Jos markkina on huono, niin jo keväällä pitää tehdä päätös, että kylvetään jotain muuta tai kesannoidaan riittävästi, jotta kotimarkkinoilla ei ole ylenmäärin viljaa.

Vuoden lopussa MTK:n puheenjohtajuuden jättävä Marttila heittää ilmaan myös radikaalimman ehdotuksen kannattavuuskriisin ratkaisuun, ”jos ei tässä muu auta”.

Se olisi paluu 1990-lukua edeltävään, säänneltyyn ja tuonnilta suojattuun maatalousjärjestelmään, tullimuureihin ja viljelijöille taattaviin takuuhintoihin.

– Tässä kipuilee koko Euroopan maatalous, joten kyllähän tämä harkittavaksi tulee, hän sanoo.

– Emme me voi tuotantoa tappaa. Tulee hätä, jos tuotanto häviää.

Marttila toteaa, että nyt on tehty 30 vuoden kokeilu, jossa maksetaan vähän maataloustukia, mutta annetaan muuten markkinoiden hoitaa homma.

– Jos todetaan, että tämä oli epäonnistunut kokeilu, koska ruoassa pitää olla säätelyä, niin pannaan vakavasti harkintaan paluu siihen vanhaan järjestelmään. Eli pannaan tullimuuria EU:n ulkopuolelle ja otetaan takuuhinnat käyttöön, kuten oli ennenkin.

– Jos ajatellaan muutakin maailmanmenoa, niin nythän tullimuureja pystytetään vähän joka paikkaan. Jos tämä ei muulla oikene, niin mennään sitten siihen, mikä toimi ennenkin, Marttila sanoo.

Emme me voi tuotantoa tappaa.

Juha Marttila

Marttilalla on myös akuutteja ohjeita Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

Kilpailukyvyn esteitä purkamalla tulee nopeasti isokin potti rahaa tiloille saakka, hän arvioi.

– Esimerkiksi lannoitekaupan kilpailua häiritsee, että meillä on vedetty päättömän matalalle fosforilannoitteiden kadmiumraja. Ei sille ole tänä päivänä mitään ympäristöperustetta, sillä fosforia käytetään sen verran vähän. Mutta tämä on kansallinen päätös, joka tuo lisäkustannuksia tiloille.

Marttilan mukaan myös kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettely on Tukesissa ”äärimmäisen kankea”.

– Joka kesä suomalaiset viljelijät kärsivät, kun he eivät saa sellaisia tuotteita markkinoille ja myyntiin kuin esimerkiksi Ruotsissa saadaan. Siitä on kilpailukykyhaittaa.

Marttilan mukaan myös väylämaksuista voisi luopua, sillä vienti on nyt kalliimpaa Suomesta kuin vaikkapa Virosta.

– Näistä tulee nopeasti isoja eroja, jotka romuttavat kilpailukykyämme.

Marttilan mukaan maataloustukien ostovoima on puolittunut vuosituhannen vaihteesta, kun indeksikorotuksia ole tullut. Viljantuotannossa tuilla on merkitystä, siitä ei pääse mihinkään, MTK-pomo sanoo.

– Sellaiset sektorit, joissa tuen merkitys on suuri, ovat ottaneet tämän koko tuskan niskaansa. Tämä koskettaa pitkälle juuri viljantuotantoa.

Marttila huomauttaa, että kotieläinpuolella on esimerkiksi vahvat tuottajaosuuskunnat, mutta toisin on kotimaisella viljapuolella.

– Viljamarkkinoilla tuottajaomisteisten yritysten rooli on aivan marginaalinen, niitä ei todellakaan montaa ole tässä maassa.