Karu työttömyystilanne jatkuu pitkään
Yhdysvalloissa noususuhdanne on jo pitkällä ja Euroopassakin talous on vauhdittunut.
Suomi ei kuitenkaan tuoreiden talousennusteiden perusteella ole pääsemässä kasvun imuun.
Valtiovarainministeriön perjantaina julkaistun talousennusteen perusteella viennistä ei ole kiskomaan lähivuosina Suomea vauhdikkaampaan kasvuun.
Tässä kuussa on julkaistu useita ennusteita Suomen talouden lähivuosien näkymistä.
Ministeriön ennuste asettuu talousennusteiden optimistisimpaan päähän, mutta mitenkään hehkeäksi sitä ei voi sanoa.
Viesti on yhtä harmaa kuin muissa ennusteissa: Talouskasvu on kituliasta, työttömyystilanne pysyy vaikeana, ja julkisen talouden ongelmat jatkuvat.
VM ennustaa, että Suomen talous punnertaa tänä vuonna hienoiset 0,2 prosenttia plussalle. Sekä ensi vuodelle että vuodelle 2017 ministeriö ennustaa 1,2 prosentin kasvua.
– Kasvu tulee käytännössä kotimaisesta kysynnästä seuraavana parina vuotena, sanoi ministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen.
Kasvua kannattelevat yksityinen kulutus ja viriävät investoinnit, mutta talouskasvun vauhdittuminen kaipaisi viennin rivakoitumista.
Valtion ja kuntien alijäämä 8 miljardia.
Näköpiirissä oleva talouskasvu ei ole vetämässä Suomen julkista taloutta kuiville.
Säästötoimista huolimatta Suomen julkisen talouden luvut lähivuosille näyttävät edelleen karuilta.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on ensi vuonna noin 8 miljardia euroa.
Finanssineuvos Arvi Suvanto valtiovarainministeriöstä kertoi STT:lle, että alijäämän arvioidaan pienenevän vain vähän tämän vuoden reilusta kahdeksasta miljardista eurosta. Hänen mukaansa vielä viime vuonna alijäämä oli noin 9,5 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö arvioi, että valtion ensivuoden nettolainanoton tarve on suurin piirtein budjetissa ennakoitu noin 5,4 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kaunistaa hieman julkisen talouden lukuja, mutta VM:n ennusteen mukaan Suomi alittaa ensi vuonna vain niukasti EU:n talouskurisääntöjen kolmen prosentin alijäämärajan suhteessa bkt:hen.
Hanskat naulaan parhaassa työiässä.
Arviot työttömyyden huipun ajankohdasta vaihtelevat eri talousennusteissa.
VM ennakoi, että työttömyysaste pysyttelee ensi vuonna tämän vuoden lukemissa, mutta laskee yhdeksään prosenttiin vuonna 2017.
Esimerkiksi Nordea on ennakoinut työttömyyden pahenemisen jatkuvan, ja povaa työttömyysasteen nousevan 10,3 prosenttiin vuonna 2017.
Työttömyystilanne pysyy joka tapauksessa vaikeana lähivuodet.
Kiinnostavaa on, että samaan aikaan kun pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys kasvavat, niin Kuismasen mukaan myös avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut. Tämä herättää kysymyksen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista.
– Sitä voitaneen pitää varsin haasteellisena ja ongelmallisena myös talouspolitiikan kannalta, mitä tälle tulisi tehdä, Kuismanen sanoi.
Erityisesti valtiovarainministeriö on huolissaan siitä, että työmarkkinoiden keskeisen ryhmän, 25–54-vuotiaiden, työllisyys on heikentynyt viime aikoina.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on myös ollut nopeinta tässä ikäryhmässä.