Kansanedustaja varoittaa autioitumisesta: "Kovin helppo kohde"
Keskustan Hannu Hoskonen nosti esille itäisen Suomen ja Pohjois-Karjalan hankalaa asemaa uudessa geopoliittisessa tilanteessa, kun eduskunta keskusteli tiistaina Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan tehtäviin.
– Jos halutaan pitää itärajan valvonta hyvänä ja puolustusvalmius hyvänä, niin se edellyttää toimivaa infraa. Siellä pitää olla elämää ja infra kunnossa. Minun kotimaakuntani osalta tilanne on todella huono, ilomantsilainen Hoskonen varoitti.
Hoskonen harmitteli sitä, että hänen aiemmat herättely-yrityksensä eivät ole johtaneet mainittaviin konkreettisiin toimiin hallituksen osalta. Keskustalainen vetosi puolustusministeri Antti Häkkäseen (kok.), jotta tämä veisi asiaa eteenpäin.
– Meille on kyllä luvattu yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta kumpaakaan ei ole vielä tullut.
Hoskonen katsoo, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla Pohjois-Karjalan itäinen reuna on kuin ”eteenpäin työnnetty rajavartioasema”. Venäjän aggressiivisen toiminnan ja itärajan sulkemisen myötä asetelma on aiempaa jännitteisempi.
– Itä-Suomeen pitää saada valtion vahvaa kättä sen avuksi, että Pohjois-Karjalan maakunta, sekä alueet sieltä etelään menestyvät hyvin.
Hoskonen varoittaa, että muuten itäiset paikkakunnat autioituvat.
– Tuollainen alue, joka autioituu eikä siellä ole elämä, on kovin helppo kohde sitä havittelevalle, maahan tunkeutuvalle joukolle, jos sellainen sattuisi tulemaan.
Lisäksi kansanedustajat utelivat ministeri Häkkäseltä sitä, kuinka suuri osuus Suomen bruttokansantuotteesta tulisi jatkossa käyttää puolustukseen. Asiaa kyseli muun muassa keskustan Hanna Räsänen, joka peilasi tilannetta Donald Trumpin paluuseen Yhdysvaltain presidentiksi.
Häkkäsen mukaan demokraattisten ja autoritaarisesti johdettujen maiden välinen vastakkainasettelu on viime kuukausien aikana kärjistynyt kovaa vauhtia.
– Tämä johtaa siihen, että Yhdysvallat todennäköisesti siirtää painopistettään Euroopasta joistain toiminnoista – jossain määrin. Tämä korostaa Euroopan maiden omaa puolustuskykyä yhä merkittävämmin Naton sisäisessä suunnittelussa.
Häkkänen lisäsi, että kehityssuunta olisi todennäköisesti sama, vaikka Yhdysvaltain presidentinvaaleissa olisi käynyt toisin.
Puolustusministeri Häkkänen katsoo, että Naton tällä hetkellä edellyttämä puolustukseen suunnattava kahden prosentin bkt-osuus ei tule riittämään tulevaisuudessa.
– Emme käy prosenttikeskustelua, vaan ne (Naton vaatimukset) perustuvat Naton sisällä tehtävään salaiseen puolustussuunnitteluun.
Häkkäsen mukaan kansainvälisissä järjestöissä on rahoituksen osalta yleensäkin tapana asettaa jonkinlainen mittari suhteessa kansantuotteeseen.
– Suomelle ja Ruotsille on suorat suorituskykyvaatimukset. Niitä mitataan tarkkaan. Se ei ole vain ylätason keskustelua.