Kansalaistutkimus: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Valtaosa (81 %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Vain vajaa kuudesosa tohtii olla eri mieltä edellämainitun väittämän kanssa, Mielipide liiallisesta sääntelystä saattaa olla jopa hieman voimistunut viime vuoden joulukuusta.

Suuri enemmistö (85 %) torjuu ajatuksen, että viranomaisten tulisi ohjailla kansalaisia voimakkaammin, koska ihmiset eivät pysty muuten elämään oikein.

Kansalaisten opastaminen kohti terveempiä elämäntapoja pakolla saa taakseen vain kymmenesosan (10 %) suomalaisista.

Kolme neljästä (77 %) on sitä mieltä, että suurin osa Suomen täysi-ikäisistä ihmisistä kyllä osaa pitää huolta itsestään ilman ohjausta ja määräyksiä.

Vajaa viidennes (18 %) on eri mieltä ja epäilee suomalaisten kykyä pitää itsestään huolta. Aiempaa suurempi osa väestöstä luottaa suomalaisten kykyyn huolehtia itsestään.

Vaikka valtaosa väestöstä uskoo, että Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti, niin vain noin puolet on harmissaan ja ahdistuksessa.

Joka toinen (53 %) on valmis allekirjoittamaan sen, että kieltoja on lähes joka paikassa, mikä harmittaa ja ahdistaa. Väittämään yhtyvien osuus on hieman lisääntynyt.

Suomalaiset jakaantuvat kahteen leiriin suhtautumisessa viranomaistoimintaan. Kaksi viidestä (42 %) ilmoittaa, että uppiniskaiset ja niskuroivat ihmiset vastustavat turhaan viranomaisten tarpeellisia määräyksiä. Ajatuksen torjuu lähes joka toinen (46 %). Mielipiteet eivät ole muuttuneet aiemmasta.

Enemmistö (62 %) kansalaisista on sitä mieltä, että jos joku keksii Suomessa jotain uutta, joka ei ole suoranaisesti kiellettyä, niin todennäköisesti siihenkin tulisi olla jonkin viranomaisen lupa. Neljännes (26 %) torppaa moisen väittämän.

Kansalaiset ovat aiempaa vakuuttuneempia siitä, että uuden keksiminen vaatisi maassamme viranomaisten luvan.

Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa. Jotkut menevät tulkinnoissa jopa niin pitkälle, että puhuvat hyvinvointiyhteiskunnan muuttumisesta holhousyhteiskunnaksi.

Kun sääntelyn määrä kasvaa ja tulee yksityiskohtaisemmaksi, ihmisten, yritysten ja viranomaisten on yhä vaikeampi tunnistaa, mitkä säännöt soveltuvat eri tilanteisiin. Tämä lisää epävarmuutta, kun lainsäädännön perustehtävä olisi kuitenkin luoda vakautta, ennustettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1055 ja vastaajat edustavat maamme 18-75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.