Kanerva: Koskaan ei ole varmuutta, mihin vientiaseet lopulta päätyvät
– Suomen aseviennin linja ei ole muuttunut, vaan elää ajassa, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
– Linja elää riippuen siitä, millaista kysyntää maailmalla on ja mitä Suomella on tarjottavana. Valtioneuvosto tai puolustusministeriö on tapauskohtaisesti myöntänyt Keski-Aasian alueelle luvan, katsoen sen turvallisuustilannetta. Se on Afganistanin raja-aluetta, ja siellä on radikalisaation uhka olemassa. Se perustelee tätä päätöstä.
Puolustusministeriö antoi viime perjantaina selvityksen Suomen puolustusmateriaaliviennistä. Selvityksessä käytiin läpi muun muassa aseviennin lupaprosessia ja periaatteita.
Puolustusvaliokunta pyysi selvitystä sen jälkeen, kun SaferGloben vuosiraportista ilmeni, että Lähi-itä oli viime vuonna Suomen merkittävin vientikohde.
Raportin mukaan aseita vietiin myös Saudi-Arabiaan, jonka johtama liittouma sotii Jemenissä.
Kanervan mukaan julkinen keskustelu johtaa siihen, että vientilupia harkitessa maiden ihmisoikeustilanteilla on iso painoarvo.
– Se ei tietysti ole ainoa kriteeri, mutta se on tullut ja tulossa koko ajan keskeisemmäksi.
Kanervan mukaan perjantaina aloitettiin käytäntö, jonka myötä ulko- ja puolustusministeriö toimittavat puolustusvaliokunnalle vuosittain raportin aseviennistä. Isommista toimituksista informoidaan erikseen.
Kanerva kertoo uuden käytännön tekevän vientipäätöksistä entistä läpinäkyvämpiä. Hänen mukaansa SaferGloben raportti ei vaikuta käytännön aloittamiseen.
– Kyseessä on sensitiivinen asia, sen täytyy olla linjassa Suomen ulko- ja ulkoturvallisuuspolitiikan kanssa, Kanerva kertoo.
Kanervan mukaan koskaan ei ole täyttä varmuutta siitä, kenelle vientiaseet lopulta päätyvät.
– Ei ole olemassa mitään luotettavaa lähdettä. Tämä on aina vastuunkantoa ja harkintaa. Loppukäyttäjästä ei ole täyttä varmuutta, vaikka ostajat antavat luotettavan selvityksen siitä, mihin tavara menee ostajan jälkeen. Siksi on tällainen hallinnollinen maastavientityöryhmä.