Kallion määrä merenpohjassa yllätti – Estonian kyljen reikien syy ei kuitenkaan vielä varmistunut
Suuret repeämät autolautta Estonian kyljessä ovat mahdollisesti syntyneet kosketuksesta merenpohjaan.
Tukholman yliopiston raportin perusteella tämä on varsin todennäköinen syy vaurioille, sanoi Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaisia edustava Jonas Bäckstrand mediatilaisuudessa tiistaina. Yliopiston raportissa kuvattiin hylkyä ympäröivää merenpohjaa.
Vaurioiden syytä ei Bäckstrandin mukaan kuitenkaan voida vahvistaa ilman lisätutkimuksia.
Merenpohjassa näyttää videoiden perusteella olevan paljasta kalliota lähellä kahta suurta reikää laivan rungossa, kertoi Martin Jakobsson, merigeologian ja geofysiikan professori Tukholman yliopistosta. Vauriot ovat aluksen perästä katsottuna oikealla eli tyyrpuurin puolella.
Onnettomuustutkintaviranomaiset antoivat tiistaina Tallinnassa yhteenvedon siitä, mitä 27 vuotta sitten uponneen autolautta Estonian hylyn ja sitä ympäröivän merenpohjan alustavassa kartoituksessa on tähän mennessä selvinnyt. Tutkimuksissa ovat mukana Viron, Suomen ja Ruotsin onnettomuusviranomaiset.
Alustavissa tutkimuksissa on muun muassa kuvattu hylkyä kauko-ohjattavilla robottikameroilla sekä tehty geologista ja geofysikaalista arviota uppoamispaikasta.
Bäckstrandin mukaan merenpohjassa paljaana olevan kallion määrä oli pieni yllätys viranomaisille. Kallion arvioidaan olevan graniittia tai syeniittiä.
Estonian uppoamisesta laaditun alkuperäisen onnettomuusraportin johtopäätöksiä ei ole mitään syytä epäillä, sanoi Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas.
Joitain raportin tietoja aiotaan kuitenkin alustavien tutkimusten perusteella korjata, Arikas sanoi.
Uusiin tutkimuksiin Estonialla päädyttiin, kun tv-dokumentissa oli viime vuoden syksyllä esitetty kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.
Heinäkuussa tehdyissä tutkimussukelluksissa keskityttiin hylyssä havaittuun uuteen repeämään. Onnettomuustutkintaviranomaiset kertoivat, että hylyn tutkimusten yhteydessä oli löydetty kaksi aiemmin tuntematonta repeämää.
Arikas kertoi mediatilaisuudessa tänään, että toinen halkeamista on ainakin 22 metriä pitkä ja 4 metriä korkea. Hänen mukaansa vaurioita on havaittu ympäri alusta.
Tutkimuksissa havaittiin lisäksi, että keularamppi ei ole kiinni aluksessa, vaan merenpohjassa osittain laivan rungon tukemana. Pääsy autokannelle on näin auki. Myös keularampista sekä autokannesta tarvitaan lisää tietoa, Arikas sanoi.
Estonian tutkimukset jatkuvat ensi vuoden kevääseen asti muun muassa ferromagneettisella tutkimuksella sekä laserskannauksella. Lisäksi laivasta aiotaan luoda digitaalinen kaksoiskappale.
Myös onnettomuudesta selvinneitä haastatellaan.
Jonas Bäckstrandin mukaan Estoniasta voi todennäköisesti tulla yksi maailman tutkituimmista hylyistä.
– Yhtä perusteellisia tutkimuksia kuin Estonialla tehdään ei ole tehty edes Titanicilla, Bäckstrand toteaa viranomaisten tiedotteessa.
Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Kuolonuhreista suurin osa oli ruotsalaisia.
Väliaikaisen lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat olleet mahdollisia heinäkuusta alkaen.