Kalastonhoitomaksuista kertyi yli 10 miljoonaa euroa
Kalastonhoitomaksuja hankittiin tänä vuonna yli 300 000 kappaletta, mikä tekee toista kertaa kalastonhoitomaksujen historiassa yli 10 miljoonaa euroa, Metsähallitus tiedottaa.
Eniten kasvua oli Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Maakunnista ainoastaan Uudellamaalla kalastonhoitomaksujen määrä laski edellisvuodesta.
Kasvua oli myös Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on pakollinen kaikille 18–69-vuotiaille viehe- ja pyydyskalastajille. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta vuoden 2023 loppuun mennessä.
Maksun voi lunastaa kalenterivuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi.
Kalastajista lähes 70 prosenttia valitsi kuluvana vuonna vuosimaksun, joka takaa yhden vavan ja vieheen kalastusoikeuden kalenterivuodeksi lähes koko Suomeen.
Vuorokausimaksun suosio on kasvanut tasaisesti jo muutaman vuoden ajan, eikä kulunut vuosi ollut poikkeus. Vuorokausimaksuja lunastettiin noin 10 prosenttia aiempaa enemmän, ennätykselliset 77 000 kappaletta.
Vuosimaksuja lunastettiin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosimaksuja lunastivat aiempaa enemmän alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Tämä johtui vuonna 2024 voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jonka myötä 65–69-vuotiaat tulivat maksuvelvollisiksi.
Mitä nuorempi kalastaja on, sitä todennäköisemmin hän suosii lyhyitä, eli vuorokauden tai viikon mittaisia kalastonhoitomaksuja. Alle 35-vuotiaista kalastonhoitomaksun hankkivista kalastajista 50 prosenttia valitsee vuosimaksun. Yli 35-vuotiaista jo 70 prosenttia ostaa vuosimaksun ja yli 50-vuotiaista yli 80 prosenttia.
Eräluvat.fi-verkkopalvelu on suosituin kalastonhoitomaksun hankintakanava. Sieltä hankittiin kuluneena vuonna peräti 95 prosenttia kaikista kalastonhoitomaksuista, kun mukaan lasketaan viralliset palvelut, joilla on sopimus Metsähallituksen kanssa.
Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joka tilittää rahat maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö ja ELY-keskukset myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan ja omistajakorvauksiin.