Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu näyttää muuttaneen viisivuotiaiden oppimisympäristöä

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu näyttää ennen kaikkea muuttaneen viisivuotiaiden oppimisympäristöä. Näin kertovat sekä kokeilun aiemmin julkaistu väliraportti että Jyväskylän yliopiston juuri ilmestyneet osaraportit.

Kokeiluryhmät koostuivat verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaista lapsista tai 5–6-vuotiaista lapsista. Verrokkiryhmät olivat taas useammin 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä.

Myös lapsiryhmien henkilöstörakenteissa oli eroja, mutta ne voivat ainakin osin selittyä kuntien tekemillä muutoksilla kokeilun mahdollistamiseksi.

Tässä vaiheessa kokeilua voidaan myös sanoa, että keskimäärin joka viidennellä lapsella sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä oli jokin tuen tarve. Jyväskylän yliopiston kyselyssä yli puolet opettajista arvioi, että lasten suunnitelmiin kirjatut tukitoimet eivät toteutuneet kaikkien ryhmän lasten kohdalla. Asiaa selittivät useimmiten resurssipula sekä henkilöstön puute ja vaihtuvuus.

Jyväskylän yliopiston raportin mukaan enemmistö varhaiskasvatusjohtajista ja opettajista koki, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun käynnistämiseen oli ollut liian vähän aikaa. Enemmistö kokeiluryhmien opettajista arvioi kokeiluopetussuunnitelman käyttöönoton sujuneen vain kohtalaisesti tai huonosti.

– Varhaiskasvatusjohtajien ja opettajien kyselyjen perusteella kokeiluopetussuunnitelman käyttöönottoa vaikeuttivat kiire, ajanpuute ja henkilöstön vaihtuvuus. Näytti siltä, että aikapaineet ja resurssipula, esimerkiksi kelpoisten opettajien puute, voivat vaikuttaa uusien opetussuunnitelmien haltuunottoon, sanoo Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari tiedotteessa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu kestää ensi vuoden toukokuuhun. Siihen osallistuu noin 35 000 vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä lasta, jotka on arvottu kokeilu- ja verrokkiryhmiin.

Noin 10 000 lasta 105 kunnassa saa kaksivuotista esiopetusta. Kokeilun seuranta päättyy vuonna 2025. Tämä on Jyväskylän yliopiston mukaan ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan Suomessa tekemään tutkimusperustaisesti.