Kaivosala näkee sähköautobuumin Suomelle isona mahdollisuutena – "Istumme Klondyken päällä"

Sähköautoihin tarvittavien akkujen valmistus näyttää isolta mahdollisuudelta Suomen kaivosteollisuudelle, jos kortit pelataan oikein.

Kaivosyhtiö Terrafamen hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian mukaan Suomi erottuu merkittävillä nikkeli-, koboltti- ja litiumresursseissaan.

Suomella ja erityisesti Terrafamella on Ratian mukaan myös se etu, että hiilijalanjälki prosessissa on pieni.

– Ja tiedämme joka tapauksessa, että vähänkin pidemmällä tähtäimellä tämän jalostusketjun halutaan olevan hiilineutraali. Me istumme kuin Klondyken päällä eurooppalaisittain katsottuna, Ratia sanoi Kaivosteollisuuden tilaisuudessa Helsingissä.

Ratian mukaan Terrafamessa on selvitetty huolellisesti tärkeimpien autovalmistajien tulevia malleja vuoteen 2025 asti.

– Sähköautojen esiinmarssi on todella merkittävä sitten, kun mennään yli vuoden 2020. Ne ovat siellä putkessa todellakin. Sähköautobuumi tulee olemaan aivan varmasti realiteetti.

Esimerkiksi Intiassa kaavaillaan diesel- ja sähköautojen myynnin täydellistä kieltämistä reilun 10 vuoden kuluttua.

Kiina tavoittelee viittä miljoonaa sähköautoa käyttöön jo parin vuoden sisällä ja tähtäimessä on seitsemän miljoonan sähköauton oma tuotanto viisi vuotta myöhemmin.

Ratia näkee, että Suomeen olisi täysin mahdollista rakentaa menestyvä akkuklusteri.

– Meillä on varma raaka-ainelähde, jäljitettävä tuotantoketju ja merkittävää jalostuskapasiteettia.

Suomessa jalostetaan esimerkiksi EU:n alueella käytettävästä koboltista 66 prosenttia. EU:n 1 875 tonnin malmintuotanto on kuitenkin maailman 135 500 tonnin kokonaistuotannosta toistaiseksi vain pieni osa.

Valtiovallalta Ratia toivoo erityisesti Iisalmi-Ylivieska -rataosuuden sähköistämistä, joka pitäisi saada kiireesti työn alle.

– Vedämme siellä valtavan määrän tonneja tällä hetkellä dieselillä. Kysymys on 51 miljoonan euron investoinnista.

Keski-Pohjanmaalle litiumteollisuutta kaavailevan Keliberin talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen kertoo, että Keliber on litiumhankkeista pisimmällä Euroopassa. Tuotanto on tarkoitus saada käyntiin vuonna 2021.

– Tarkoitus on laittaa kaivostoiminta käyntiin Kaustisen alueella, sinne tulee myös rikastamo ja litiumkemikaalitehdas Kokkolaan.

Vilposen mukaan hankkeen luvitusprosessi on vielä käynnissä.

– Olemme toiveikkaita sen suhteen, että saamme lupa-asiat valmiiksi tämän vuoden puolenvälin tienoilla. Rakennusvaihe lähtee näillä näkymin käyntiin vielä tämän vuoden aikana.

Vilposen mukaan litiumin kysynnän on arvioitu ehkä nelinkertaistuvan kymmenessä vuodessa ja seitsenkertaistuvan tai jopa kymmenkertaistuvan 15 vuodessa.

Koko investointi maksaa alkuvaiheessa noin 200 miljoonaa ja koko hankkeen aikana 255 miljoonaa. Vaikka hanke on kotimainen, suurin omistaja on norjalainen kaivosprojektiyhtiö Nordic Mining, jolla on nykyisin 22 prosenttia osakkuudesta.

– Keliberillä on yhteensä noin 70 osakkeenomistajaa. Ja voi sanoa, että olemme erittäin hyvässä tilanteessa, koska meillä on erittäin hyviä omistajia niin suuret kuin pienetkin. Ja kun on ollut rahoituskierroksia, osakkaat ovat luottaneet yhtiöön, Vilponen kertoo.

Vilposen mukaan rahoituskeskusteluissa on pidetty koko ajan tärkeänä, että myös valtio on mukana hankkeessa.

– Se tuo uskottavuutta.

Vilponen myöntää, että metallien hintojen ennustaminen on samalla äärimmäisen vaikeaa.

– Esimerkiksi litium ei sinällään ole harvinainen metalli, mutta on aika pitkän tien päässä, että litium saadaan sieltä maan alta tuotantoon. Osa esiintymistä on erittäin syvällä, on vaikea infra, pieniä pitoisuuksia ja kaikkia muita haasteita.

Vilposen mukaan hintakehitys varmasti vaikuttaa siihen, kuinka paljon uusia hankkeita tulee tuotantoon.

– Ja jos taas tulee ylilyönti ja liikatuotantoa, niin sittenhän hinta laskee.